Etusivu
» Miten
»
Miten tulot vaikuttavat asumistukeen? Näin yleinen asumistuki määräytyy vuonna 2026
Miten tulot vaikuttavat asumistukeen? Näin yleinen asumistuki määräytyy vuonna 2026
Mitä suuremmat ruokakunnan bruttotulot ovat, sitä pienemmäksi yleinen asumistuki yleensä jää. Syy on perusomavastuu: Kela vähentää hyväksyttävistä asumismenoista tulotasoon perustuvan omavastuun, ja yleinen asumistuki on Manner-Suomessa enintään 70 % jäljelle jäävästä määrästä. Jos tulot nousevat riittävän korkeiksi, tukea ei makseta lainkaan.
Vuonna 2026 yleisen asumistuen määräytymisperusteisiin ei tehty indeksikorotuksia, joten keskeiset euromäärät ovat samalla tasolla kuin vuonna 2025. Tämä artikkeli käsittelee nimenomaan yleistä asumistukea. Eläkkeensaajan asumistuki, opintotuen asumislisä ja sotilasavustuksen asumisavustus ovat eri etuuksia, joissa tulot huomioidaan eri tavalla. Katso ajantasaiset tiedot aina Kelan yleisen asumistuen sivulta.
Asumistukea arvioitaessa olennaisia ovat ruokakunnan bruttotulot, hyväksyttävät asumismenot, henkilömäärä, asuinkunta ja vuodesta 2025 alkaen myös huomioon otettava omaisuus.
Lyhyesti: miten tulot pienentävät yleistä asumistukea?
Kela laskee tuen koko ruokakunnan tilanteen perusteella. Ensin tarkastetaan, mitkä asumismenot voidaan hyväksyä ja mikä on niiden kuntakohtainen enimmäismäärä. Sen jälkeen hyväksyttävistä asumismenoista vähennetään perusomavastuu. Manner-Suomessa yleinen asumistuki lasketaan kaavalla:
Perusomavastuu puolestaan riippuu ruokakunnan yhteenlasketuista bruttotuloista sekä aikuisten ja lasten määrästä. Kelan vuonna 2026 käyttämä kaava Manner-Suomessa on:
0,5 × [T − (667 + 94 × A + 296 × L)]
Kaavassa T tarkoittaa ruokakunnan kuukausittaisia bruttotuloja, A aikuisten määrää ja L lasten määrää. Jos kaavan sisällä oleva tulos jää nollaan tai sen alle, perusomavastuuta ei synny. Ahvenanmaalla sekä tuen prosentti että perusomavastuun laskukaava ovat erilaiset. Ajantasainen kaava löytyy Kelan tuloja ja asumismenoja koskevalta sivulta.
Mitä tuloja Kela ottaa huomioon?
Yleiseen asumistukeen vaikuttavat yleensä ruokakunnan jäsenten bruttotulot, eli tulot ennen veroja. Kela huomioi esimerkiksi palkkatulot ja palkan lisät, kuten ylityö-, vuoro- ja lomapalkat. Myös yrittäjätulot, monet pääomatulot ja useat Kelan tai muiden tahojen maksamat etuudet voivat vaikuttaa tukeen.
Kelan tulolajiluettelon mukaan huomioon otettavia ovat muun muassa palkka, YEL- tai MYEL-tuloon perustuva yrittäjätulo, toistuvat vuokratulot, tietyt osinko- ja korkotulot sekä esimerkiksi yleistuki, ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha, sairauspäiväraha, kuntoutusraha, opintoraha, vanhempainpäivärahat ja eläkkeet.
Kaikki tulot eivät kuitenkaan pienennä asumistukea
Esimerkiksi toimeentulotuki, lapsilisä, opintolaina, opintotuen asumislisä, opintorahan huoltajakorotus, elatustuki ja omaishoidon tuen hoitopalkkio eivät Kelan mukaan vaikuta yleisen asumistuen määrään. Myöskään alaikäisen lapsen tulot eivät tavallisesti vaikuta, ellei alaikäinen hae tukea itse yksin tai puolisonsa kanssa.
Esimerkki 1: yksin asuva palkansaaja
Ajatellaan yksin asuvaa vuokralaista Manner-Suomessa. Hänen bruttotulonsa ovat 1 200 euroa kuukaudessa. Ruokakunnassa on yksi aikuinen eikä lapsia.
Tämän jälkeen Kela vähentää 219,50 euroa hyväksyttävistä asumismenoista ja laskee tuen jäljelle jäävästä määrästä. Todellinen tukisummaa ei voi päätellä pelkästä vuokrasta, koska hyväksyttävissä asumismenoissa on kuntakohtainen enimmäisraja.
Esimerkiksi Helsingissä yksin asuvan hyväksyttävien asumismenojen enimmäismäärä on Kelan vuoden 2026 taulukossa 563 euroa kuukaudessa. Jos vuokra olisi 800 euroa, laskenta perustuisi silti enintään 563 euroon. Tässä yksinkertaistetussa esimerkissä tuki olisi noin 70 % summasta 563 − 219,50 euroa eli noin 240 euroa kuukaudessa. Lopulliseen päätökseen voivat vaikuttaa muut tulot, omaisuus ja hyväksyttävien asumismenojen tarkka sisältö.
Esimerkki 2: lapsiperhe kestää suurempia tuloja ennen kuin omavastuu kasvaa
Perusomavastuun kaavassa jokainen lapsi nostaa tulotasoa, johon asti omavastuu ei synny. Siksi kahden yhtä paljon ansaitsevan ruokakunnan tuki voi olla erilainen, jos toisessa on lapsia.
Esimerkiksi kahden aikuisen ja kahden lapsen ruokakunnassa kaavan tulovähennys on:
667 + 94 × 2 + 296 × 2 = 1 447 euroa kuukaudessa.
Jos tällaisen ruokakunnan bruttotulot ovat 2 400 euroa kuukaudessa, perusomavastuu olisi:
0,5 × (2 400 − 1 447) = 476,50 euroa kuukaudessa.
Sen jälkeen ratkaisevaa on, paljonko asumismenoja voidaan hyväksyä kyseisessä kunnassa neljän henkilön ruokakunnalle. Tämä esimerkki osoittaa myös, miksi yksittäinen yleinen “palkkaraja” ei kerro kaikille oikeaa vastausta.
Milloin tulot ovat niin suuret, ettei tukea saa lainkaan?
Yleisen asumistuen tuloraja riippuu ruokakunnan koosta ja asuinkunnasta. Jos yhteenlasketut bruttotulot ylittävät ruokakunnan tulorajan, yleistä asumistukea ei makseta.
Esimerkiksi Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla Kelan nykyiset tulorajat ovat yhden aikuisen ruokakunnalle 1 844 euroa kuukaudessa, yhden aikuisen ja yhden lapsen ruokakunnalle 2 630 euroa sekä kahden aikuisen ruokakunnalle 2 428 euroa kuukaudessa. Muilla paikkakunnilla rajat voivat olla alemmat, koska hyväksyttävien asumismenojen enimmäismäärät ovat erilaiset. Tarkista oma tilanteesi Kelan ajantasaisesta tulorajataulukosta.
Jos tulot vaihtelevat, Kela voi käyttää keskiarvotuloa
Kaikilla tulot eivät pysy samana kuukaudesta toiseen. Jos tulot jatkuvat samanlaisina vähintään kolme kuukautta tuen myöntämisestä tai tarkistamisesta eteenpäin, Kela voi käyttää jatkuvaa kuukausituloa. Jos tulot vaihtelevat esimerkiksi keikkatyön, määräaikaisten töiden ja työttömyysjaksojen vuoksi, Kela voi arvioida keskiarvotulon tulevien 12 kuukauden tulojen perusteella.
Tämä on tärkeää erityisesti silloin, kun yksittäinen hyvä palkkakuukausi näyttää paljon tavallista korkeammalta. Asumistukea ei välttämättä ratkaista yhden kuukauden perusteella, jos tulot ovat aidosti vaihtelevia.
Milloin tulojen muutos pitää ilmoittaa Kelaan?
Jos saat jo yleistä asumistukea, sinun pitää ilmoittaa Kelaan, jos ruokakunnan bruttotulot nousevat vähintään 400 euroa kuukaudessa tai laskevat vähintään 200 euroa kuukaudessa. Kela voi tällöin tarkistaa tuen määrän.
Esimerkiksi jos aloitat uuden työn ja ruokakunnan tulot nousevat pysyvästi yli 400 euroa kuukaudessa, älä odota vuositarkistukseen asti. Ilmoita muutos OmaKelassa. Kelan yleisen asumistuen ohjeissa kerrotaan myös, mistä ajankohdasta tarkistus tehdään eri tilanteissa.
Myös omaisuus voi vaikuttaa tukeen
Vuodesta 2025 alkaen yleisessä asumistuessa huomioidaan jälleen ruokakunnan omaisuutta. Vuonna 2026 yhden aikuisen ruokakunnassa omaisuus alkaa vaikuttaa, kun sitä on yli 10 000 euroa. Kahden tai useamman aikuisen ruokakunnassa vastaava raja on yhteensä 20 000 euroa.
Rajan ylittävästä omaisuudesta Kela ottaa tuloksi 20 %. Jos huomioon otettavaa omaisuutta on vähennysten jälkeen 50 000 euroa tai enemmän, yleistä asumistukea ei makseta lainkaan. Kela vähentää omaisuudesta ensin pitkäaikaisia velkoja, kuten asunto- tai opintolainaa. Esimerkiksi talletukset, osakkeet, muut arvopaperit, metsäomaisuus ja tietyt kiinteistöt voivat vaikuttaa. Katso yksityiskohdat Kelan omaisuutta koskevasta ohjeesta.
Opiskelija: tarkista ensin, mitä asumisen tukea voit saada
Suurin osa opiskelijoista ei enää kuulu yleisen asumistuen piiriin. Opiskelijat siirtyivät pääosin opintotuen asumislisään 1.8.2025. Yleinen asumistuki voi kuitenkin edelleen tulla kyseeseen esimerkiksi silloin, jos opiskelija asuu oman tai puolisonsa lapsen kanssa tai saa opintojen aikana muuta etuutta, joka estää opintotuen saamisen.
Opintotuen asumislisässä tulot eivät vaikuta samalla tavalla kuin yleisessä asumistuessa. Siksi opiskelijan ei kannata soveltaa tämän artikkelin tulorajoja omaan tilanteeseensa ennen kuin on varmistanut, kumpaan etuuteen hän kuuluu. Kelan asumislisää ja opiskelijan asumistukea koskeva sivu auttaa erottamaan nämä tilanteet.
Omistusasuntoon ei saa yleistä asumistukea
Yleistä asumistukea ei ole maksettu omistusasunnon asumismenoihin vuoden 2025 alusta lähtien. Vuokra-, asumisoikeus- ja osaomistusasunto voivat edelleen kuulua yleisen asumistuen piiriin, jos muut ehdot täyttyvät. Tämä muutos ei koske eläkkeensaajan asumistukea.
Entä eläkkeensaajan asumistuki?
Jos saat eläkettä, joka oikeuttaa eläkkeensaajan asumistukeen, tulosäännöt ovat erilaiset. Eläkkeensaajan asumistuessa lähes kaikki hakijan ja mahdollisen puolison tulot vaikuttavat, ja Kela käyttää erillisiä vuositulorajoja sekä lisäomavastuuta. Vuonna 2026 lisäomavastuun tuloraja on yksin asuvalle 10 280 euroa vuodessa. Älä siis käytä yleisen asumistuen kuukausikaavaa eläkkeensaajan asumistuen arvioimiseen. Tarkista tiedot Kelan eläkkeensaajan asumistuen sivulta.
Näin arvioit oman tilanteesi nopeasti
1. Selvitä oikea etuus. Onko kyse yleisestä asumistuesta, opiskelijan asumislisästä vai eläkkeensaajan asumistuesta?
2. Laske koko ruokakunnan bruttotulot. Älä käytä käteen jäävää nettopalkkaa.
3. Lisää mukaan muut huomioon otettavat tulot. Tarkista erityisesti etuudet, vuokratulot ja pääomatulot.
4. Tarkista ruokakunnan jäsenet. Aikuisten ja lasten määrä vaikuttaa sekä perusomavastuuseen että asumismenojen enimmäismäärään.
5. Tarkista kuntasi enimmäisasumismenot. Tukea ei lasketa automaattisesti koko vuokrasta.
6. Tarkista omaisuus. Yli 10 000 tai 20 000 euron omaisuus voi vaikuttaa tuen laskentaan.
7. Käytä Kelan laskuria. Se on varmin tapa saada omaan tilanteeseen sopiva arvio ennen hakemista.
Yhteenveto
Tulot vaikuttavat yleiseen asumistukeen ennen kaikkea perusomavastuun kautta: mitä suuremmat ruokakunnan bruttotulot ovat, sitä suurempi omavastuu ja sitä pienempi tuki. Lopputulokseen vaikuttavat kuitenkin samanaikaisesti myös ruokakunnan koko, asuinkunta, hyväksyttävät asumismenot, kuntakohtainen enimmäismäärä ja omaisuus.
Vuonna 2026 tukiperusteet ovat pääosin samalla tasolla kuin vuonna 2025. Jos tulosi muuttuvat olennaisesti, ilmoita muutoksesta Kelaan. Oman tukisummaa kannattaa arvioida Kelan laskurilla, koska yleinen tuloraja tai yksi esimerkkilaskelma ei voi huomioida kaikkia ruokakuntakohtaisia tekijöitä.
Tiedot on tarkistettu Kelan virallisista lähteistä 16.9.2026. Esimerkit havainnollistavat laskentaa eivätkä ole Kelan etuuspäätöksiä.