Tärkein vastaus: yleistuen hakemiseen et yleensä tarvitse valmiiksi paksua liitepakettia. Tarvitset ennen kaikkea oikeat tiedot omasta tilanteestasi: milloin työttömyys alkoi, onko työnhakusi voimassa, oletko kokonaan työtön vai esimerkiksi osa-aikatyössä, mitä tuloja saat ja mitä olet tehnyt hakemusta edeltävänä aikana. Kela saa osan tiedoista suoraan viranomaisrekistereistä ja kertoo hakemuksessa, jos jokin liite pitää toimittaa erikseen.
Yleistuki on ollut käytössä 1.5.2026 alkaen. Se korvasi Kelan työmarkkinatuen ja peruspäivärahan. Samalla OmaKelassa otettiin käyttöön uusi hakemus, jolla voi hakea yleistukea ja tarvittaessa myös yleistä asumistukea samalla kertaa. Hakemuksessa hyödynnetään Kelan ja muiden viranomaisten jo hallussa olevia tietoja, joten hakijalta pyritään kysymään vain ne tiedot, joita ei saada muualta.
Varaa nämä tiedot ennen kuin aloitat hakemuksen
Hakeminen sujuu nopeammin, kun sinulla on seuraavat tiedot valmiina. Kaikkia kohtia ei kysytä jokaiselta hakijalta, mutta nämä muodostavat käytännössä yleistuen hakemuksen ytimen.
- henkilötiedot ja yhteystiedot
- tilinumero, jolle tuki maksetaan
- päivä, josta alkaen haet yleistukea
- tieto siitä, oletko ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi
- nykyinen tilanteesi: esimerkiksi kokonaan työtön, lomautettu, osa-aikatyössä, yrittäjä tai työllistymistä edistävässä palvelussa
- tieto mahdollisesta työttömyyskassan jäsenyydestä ja ansiopäivärahasta
- tiedot siitä, mitä teit ennen hakemusta: työ, yrittäjyys, opiskelu, sairaus, kuntoutus, lastenhoito tai muu tilanne
- tieto ammatillisesta tutkinnosta tai korkeakoulututkinnosta
- tiedot tuloista, joita Kela ei saa automaattisesti
- päiväkohtaiset tiedot työttömyysajasta sekä mahdollisista työpäivistä ja työtunneista.
Yleistuen virallinen palvelusivu ja ajantasaiset hakuohjeet löytyvät Kelan sivulta Yleistuki työttömyyden aikana.
1. Työnhaun pitää olla voimassa
Yleistukea ei voi saada ajalta, jolloin et ole työttömänä työnhakijana. Siksi ensimmäinen käytännön asia on ilmoittautua työnhakijaksi oman kotikuntasi työllisyyspalveluihin Työmarkkinatorilla.
Kela tarvitsee hakemuksen käsittelyä varten työvoimapoliittisen lausunnon, jonka työllisyyspalvelut toimittavat Kelalle. Sinun ei siis tavallisesti tarvitse itse lähettää tätä lausuntoa. Sen sijaan on tärkeää, että työnhakusi on todella voimassa siitä päivästä lähtien, jolta haet tukea.
Esimerkiksi jos työsuhteesi päättyy maanantaina mutta ilmoittaudut työnhakijaksi vasta torstaina, et voi olettaa saavasi yleistukea automaattisesti myös maanantain ja keskiviikon ajalta. Työnhaun alkamispäivä on siksi yksi tärkeimmistä tarkistettavista tiedoista.
2. Kerro, millainen tilanteesi on juuri nyt
Hakemuksessa ei riitä pelkkä tieto siitä, että olet "työtön". Kela selvittää myös, millä tavalla olet työttömänä tai työmarkkinoiden ulkopuolella. Vaihtoehtoja voivat olla esimerkiksi kokonaan työtön, lomautettu, osa-aikaisessa tai satunnaisessa työssä oleva, yrittäjä tai työllisyyspalvelujen kanssa sovitussa toiminnassa oleva henkilö.
Tämä tieto vaikuttaa siihen, mitä muuta hakemuksessa kysytään. Jos teet osa-aikatyötä, sinun pitää esimerkiksi ilmoittaa työpäivät ja tehdyt työtunnit työttömyysajan ilmoituksessa. Jos olet yrittäjä, Kela voi tarvita lisätietoja yritystoiminnan laajuudesta tai tuloista.
3. Hakemusta edeltävä tilanne pitää pystyä kuvaamaan
Kela kysyy myös, mitä olet tehnyt ennen yleistuen hakemista. Taustalla voi olla palkkatyö, yrittäjyys, aiempi työttömyys, opiskelu, sairaus, kuntoutus, lastenhoito, ase- tai siviilipalvelus tai jokin muu tilanne.
Tämä kohta on tärkeä etenkin silloin, kun oikeus tukeen ei jatku suoraan aiemmasta Kelan työttömyystuesta. Jos esimerkiksi ansiopäivärahasi enimmäisaika on juuri päättynyt ja siirryt suoraan yleistuelle, tilanne on erilainen kuin silloin, jos välissä on ollut työjakso tai sairauspäivärahakausi.
4. Tutkintotieto voi vaikuttaa odotusaikaan
Yleistuen hakemuksessa kysytään, onko sinulla ammatillinen tutkinto tai korkeakoulututkinto ja mikä tutkinto on kyseessä. Kelan YE1-lomakkeessa todetaan, että jos hakijalla ei ole ammatillista eikä korkeakoulututkintoa, yleistuen saamiseen voi liittyä 21 viikon odotusaika. Odotusaikaan liittyy kuitenkin poikkeuksia ja sitä voivat lyhentää esimerkiksi työskentely tai yritystoiminta.
Siksi tutkintoa koskevaan kohtaan kannattaa vastata täsmällisesti. Jos olet epävarma siitä, katsotaanko jokin koulutus ammatilliseksi tutkinnoksi, älä tee päätelmää pelkän koulun nimen perusteella, vaan tarkista asia Kelan tai työllisyyspalvelujen kanssa.
5. Mitkä tulot pitää ilmoittaa itse?
Kaikkea ei tarvitse kaivaa palkkalaskelmista käsin. Kela saa palkkatietoja tulorekisteristä ja käyttää myös omia etuustietojaan sekä verotustietoja hakemuksen käsittelyssä. YE1-lomakkeen mukaan palkkatuloja, tekijänoikeuskorvauksia tai Kelan maksamia etuuksia ei tarvitse ilmoittaa erikseen lomakkeen tulokohdassa, jos Kela saa ne rekistereistä.
Sen sijaan sinun pitää olla valmis ilmoittamaan esimerkiksi sellaiset tulot tai olosuhteet, joita ei saada automaattisesti tai joiden ajantasaisuus pitää varmistaa. Näitä voivat olla muun muassa:
- yritystoiminnan tulot työttömyyden aikana
- ulkomailta maksettava palkka, eläke, etuus tai muu korvaus
- pääomatulot, kuten vuokra-, korko- tai osinkotulot, jos tiedot ovat muuttuneet viimeksi vahvistetusta verotuksesta
- omaishoitajan tai perhehoitajan palkkiot
- vapaaehtoiseen vakuutukseen perustuvat korvaukset
- kokouspalkkiot, luottamustoimien palkkiot ja muut säännölliset tulot.
Vuonna 2026 yleistuen tarveharkinnan tuloraja muille kuin palkkatuloille on 311 euroa kuukaudessa. Jos tällaisia tuloja on enemmän, tulorajan ylittävästä osasta puolet vähennetään yleistuesta. Palkkatulot sovitellaan eri säännöllä: yhden palkkaeuron vaikutus on pääsääntöisesti 50 senttiä yleistukeen.
6. Vanhempien tulot voivat olla tarpeen vain tietyssä tilanteessa
Puolison tai kämppäkaverin tulot eivät normaalisti vaikuta yleistuen määrään. Sen sijaan vanhempien tulot voivat vaikuttaa, jos asut heidän taloudessaan etkä ole aiemmin täyttänyt työssäoloehtoa.
Tällöin Kela voi pyytää erillisen selvityksen vanhempien tuloista. YE1-hakemus ohjaa käyttämään tätä varten erillistä YE1c-lomaketta. Jos tarvittavia tietoja ei toimiteta, Kela voi tietyissä tilanteissa myöntää vain 35 prosenttia täydestä yleistuesta.
Vanhempien tulot eivät kuitenkaan vaikuta samalla tavalla kaikissa tilanteissa. Esimerkiksi työllistymistä edistävään palveluun osallistuminen voi poistaa niiden vaikutuksen. Siksi vanhempien tulot kannattaa ilmoittaa vain hakemuksen ohjeiden mukaisesti eikä esimerkiksi varmuuden vuoksi, jos niitä ei kysytä.
7. Työttömyysajan ilmoitus on yhtä tärkeä kuin itse hakemus
Ensimmäisen hakemuksen jälkeen Kela tarvitsee tiedot siitä, miten työttömyysaikasi on toteutunut. Ensimmäinen työttömyysajan ilmoitus tehdään yleensä kahden viikon ajalta. Sen jälkeen ilmoitus lähetetään tavallisesti neljän viikon välein.
Ilmoituksessa merkitään päiväkohtaisesti esimerkiksi:
- työttömät päivät
- työpäivät ja tehdyt työtunnit
- osallistuminen työvoimakoulutukseen, työkokeiluun tai muuhun sovittuun toimintaan
- poissaolot tällaisesta toiminnasta ja poissaolon syy
- merkittävät muutokset, kuten kokoaikatyön, yritystoiminnan, opiskelun tai asepalveluksen alkaminen.
Jos sairaudesta johtuva poissaolo työllistymistä edistävästä palvelusta kestää yli kolme peräkkäistä osallistumispäivää, Kela voi vaatia lääkärin tai terveydenhoitajan todistuksen.
Tarvitseeko hakemukseen liittää palkkalaskelmia?
Usein ei. Kela saa palkkatiedot tulorekisteristä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettei mitään liitteitä koskaan tarvittaisi. Hakemuksessa kerrotaan, mitä liitteitä juuri sinun tilanteessasi tarvitaan, ja OmaKela näyttää myös muistutukset puuttuvista liitteistä.
Erityisen tärkeä huomio on se, että Kela ei automaattisesti näe työllisyyspalveluille lähettämiäsi selvityksiä. Jos olet toimittanut esimerkiksi jonkin asiakirjan työvoimaviranomaiselle, älä oleta, että sama asiakirja olisi Kelan käytettävissä. Jos Kela pyytää sitä, se pitää toimittaa erikseen.
Mitä tietoja Kela saa valmiiksi?
Vuonna 2026 käyttöön otettu uusi hakemus hyödyntää aiempaa enemmän valmiita tietoja. Kela kertoo käyttävänsä muun muassa tulorekisterin, verotuksen, väestötietojärjestelmän ja omien järjestelmiensä tietoja. Osa hakemuksen tiedoista voi siksi olla esitäytetty.
Esimerkiksi osoitetieto saadaan väestötietojärjestelmästä, palkkatietoja tulorekisteristä ja osa pääomatuloista viimeksi vahvistetusta verotuksesta. Sinun vastuullasi on silti tarkistaa, että hakemuksessa näkyvä tilanne vastaa todellisuutta, ja ilmoittaa muutoksista.
Kelan yhden hakemuksen mallista on lisätietoa sivulla Yhden hakemuksen malli. Malli otettiin ensimmäisenä käyttöön yleistuessa ja yleisessä asumistuessa toukokuussa 2026.
Voiko yleistukea hakea paperilla?
Kyllä. Jos et voi käyttää OmaKelaa, voit hakea yleistukea paperilomakkeella YE1. Lomakkeessa kysytään samat keskeiset tiedot: hakijan tiedot, tilinumero, hakuaika, työnhaun tila, tämänhetkinen tilanne, hakemusta edeltävä aika, tulot, mahdolliset vanhempien tulot sekä työttömyysaika.
Ajantasainen lomake löytyy Kelan sivuilta: YE1 – Yleistuki työttömyyden perusteella.
Kolme käytännön esimerkkiä
Esimerkki 1: kokonaan työtön palkkatyön jälkeen
Anna jää työttömäksi kokoaikatyöstä. Hän ilmoittautuu heti työnhakijaksi ja hakee yleistukea OmaKelassa. Hänen ei yleensä tarvitse lähettää palkkatietoja erikseen, koska Kela saa ne tulorekisteristä. Hakemuksessa hänen pitää kuitenkin ilmoittaa työttömyyden alkaminen, aiempi työtilanne ja työttömyysajan päivät.
Esimerkki 2: osa-aikatyötä tekevä hakija
Mikko tekee työttömyyden aikana satunnaisia työvuoroja. Hän ilmoittaa työttömyysajan ilmoituksessa työpäivät sekä tehdyt työtunnit. Palkkatiedot tulevat yleensä tulorekisteristä, mutta työaikaa koskevat tiedot hänen pitää ilmoittaa itse.
Esimerkki 3: vanhempiensa luona asuva nuori
Laura asuu vanhempiensa luona eikä ole vielä täyttänyt työssäoloehtoa. Hakemuksessa voidaan tarvita vanhempien tulotietoja erillisellä selvityksellä. Jos Laura osallistuu työllistymistä edistävään palveluun, vanhempien tulojen vaikutus voi olla erilainen. Siksi hänen kannattaa seurata juuri OmaKelassa annettuja ohjeita eikä kopioida toisen hakijan liitelistaa.
Checklist ennen lähettämistä
- Onko työnhakusi voimassa Työmarkkinatorilla?
- Onko hakemuksen alkamispäivä oikein?
- Oletko ilmoittanut nykyisen tilanteesi täsmällisesti?
- Oletko kuvannut hakemusta edeltäneen ajan?
- Oletko tarkistanut tutkintotiedon?
- Oletko ilmoittanut ne tulot, joita Kela ei saa automaattisesti?
- Onko vanhempien tuloselvitys tarpeen juuri sinun tilanteessasi?
- Oletko merkinnyt työpäivät ja työtunnit oikein?
- Oletko lisännyt OmaKelassa pyydetyt liitteet?
- Oletko tarkistanut OmaKelasta, näkyykö puuttuvia liitteitä tai täydennyspyyntöjä?
Muista tämä: älä lähetä kaikkea mahdollista varmuuden vuoksi
Yleistuen hakemuksessa tärkeintä ei ole mahdollisimman suuri määrä dokumentteja vaan se, että tiedot ovat oikeita ja ajantasaisia. Vuoden 2026 uusi hakemus on rakennettu niin, että Kela hyödyntää jo saatavilla olevia rekisteritietoja ja pyytää tarvittaessa täydentävät tiedot hakijalta.
Jos olet epävarma liitteestä, tarkista ensin OmaKelasta, mitä juuri sinun hakemuksesi yhteydessä pyydetään. Näin vältät turhaa työtä ja pienennät riskiä, että toimitat vanhentuneita tai asiaan kuulumattomia asiakirjoja.
Lähteet