Vaikuttavatko puolison tulot asumistukeen? Käytännön opas vuodelle 2026

Kyllä, puolison tulot vaikuttavat yleensä yleiseen asumistukeen, jos kuulutte samaan ruokakuntaan. Kela laskee yleisen asumistuen koko ruokakunnan yhteisten tulojen, omaisuuden, asumismenojen sekä aikuisten ja lasten määrän perusteella. Siksi tukea ei arvioida vain sen henkilön tulojen mukaan, jonka nimissä hakemus on.

Ratkaiseva kysymys ei siis ole pelkästään se, oletteko naimisissa, vaan kuuluuko puoliso asumistuen näkökulmasta samaan ruokakuntaan. Aviopuolisot, avopuolisot ja samassa asunnossa asuvat seurustelukumppanit kuuluvat yleensä samaan ruokakuntaan. Tällöin molempien tulot otetaan huomioon. Poikkeuksiakin on, ja erityisesti opiskelijoiden asumisen tuessa säännöt voivat poiketa tästä.

Nopea vastaus eri tilanteisiin

Ajantasainen ruokakunnan määritelmä löytyy Kelan yleistä asumistukea koskevalta sivulta. Lainsäädännön taustalla on laki yleisestä asumistuesta.

Miksi puolison tulot vaikuttavat yleiseen asumistukeen?

Yleinen asumistuki myönnetään ruokakunnalle, ei yksittäiselle henkilölle. Kela laskee yhteen ruokakuntaan kuuluvien henkilöiden asumistukeen vaikuttavat tulot ja ottaa ne huomioon tuen perusomavastuussa. Mitä suuremmat ruokakunnan tulot ovat, sitä suurempi perusomavastuu yleensä on ja sitä pienemmäksi asumistuki jää.

Tuki voi olla enintään 70 prosenttia hyväksyttävistä asumismenoista sen jälkeen, kun niistä on vähennetty perusomavastuu. Hyväksyttävissä asumismenoissa on lisäksi kuntakohtaiset enimmäismäärät. Käytännössä puolison palkkatulo voi siis vaikuttaa asumistukeen kahdella tavalla: se kasvattaa ruokakunnan yhteenlaskettuja tuloja ja voi sen seurauksena suurentaa perusomavastuuta niin paljon, että tuki pienenee tai loppuu.

Käytännön toiminta: kun arvioit tuen määrää, käytä aina molempien aikuisten bruttotuloja, jos kuulutte samaan ruokakuntaan. Älä laske tukea vain hakijan nettotulojen perusteella.

Mitä puolison tuloja otetaan huomioon?

Yleisessä asumistuessa huomioidaan laajasti ansio- ja pääomatuloja. Palkkatulojen lisäksi mukaan voivat tulla esimerkiksi yrittäjätulot, luontoisedut, ylityökorvaukset, vuorolisät ja lomarahat. Myös useat etuudet, kuten työttömyystuki, sairauspäiväraha ja vanhempainpäivärahat, vaikuttavat asumistukeen.

Pääomatuloista asumistukeen voivat vaikuttaa esimerkiksi toistuvat vuokratulot, osingot, korot ja muut laissa huomioon otettavat tulot. Veronalaiset tulot otetaan yleensä huomioon bruttomääräisinä eli ennen verojen vähentämistä.

Kaikki Kelasta tai muualta saatavat maksut eivät kuitenkaan ole asumistukeen vaikuttavaa tuloa. Esimerkiksi toimeentulotuki, lapsilisä, opintolaina, opintotuen asumislisä ja eräät hoitoon tai vammaan liittyvät tuet eivät Kelaan mukaan pienennä yleistä asumistukea.

Tarkka ja ajantasainen luettelo löytyy Kelan sivulta, jossa selitetään tulojen ja asumismenojen vaikutus yleiseen asumistukeen.

Vaikuttaako puolison omaisuuskin?

Kyllä, yleisessä asumistuessa myös ruokakunnan omaisuus voi vaikuttaa tuen määrään. Tämä on tärkeä muistaa, koska pelkkä kuukausitulojen tarkastelu ei enää riitä.

Vuonna 2026 omaisuudessa käytetään seuraavia rajoja:

• yhden aikuisen ruokakunnassa omaisuus alkaa vaikuttaa, kun sitä on yli 10 000 euroa,
• kahden tai useamman aikuisen ruokakunnassa yhteinen raja on 20 000 euroa,
• rajan ylittävästä omaisuudesta 20 prosenttia otetaan huomioon tulona,
• jos ruokakunnan huomioon otettava omaisuus on vähintään 50 000 euroa, yleistä asumistukea ei makseta.

Omaisuudesta vähennetään ennen laskentaa tietyt pitkäaikaiset velat, kuten asunto- tai opintolaina. Omaisuuteen voivat kuulua esimerkiksi talletukset, osakkeet, sijoitusrahasto-osuudet, sijoitusasunnot ja muu laissa määritelty varallisuus.

Käytännön toiminta: jos puoliso muuttaa samaan ruokakuntaan, tarkista tulojen lisäksi myös molempien omaisuus. Muutos voi vaikuttaa asumistukeen, vaikka kuukausitulot eivät muuttuisi paljon.

Mitä jos puolison tulot vaihtelevat kuukausittain?

Kela käyttää joko jatkuvaa tuloa tai keskiarvotuloa. Jos tulot pysyvät samanlaisina vähintään kolme kuukautta siitä ajankohdasta, jolloin tuki myönnetään tai tarkistetaan, Kela voi käyttää jatkuvaa kuukausituloa.

Jos tulot vaihtelevat, esimerkiksi puoliso tekee keikkatyötä, määräaikaisia työjaksoja tai vaihtelevia työvuoroja, Kela voi arvioida keskimääräisen kuukausitulon tulevien 12 kuukauden tulojen perusteella. Tämä tarkoittaa, että yksittäisen kuukauden poikkeuksellisen korkea tai matala palkka ei välttämättä yksin määrää koko asumistuen tasoa.

Käytännön toiminta: ilmoita hakemuksessa mahdollisimman realistinen arvio tulevista tuloista ja kerro, jos puolison työsuhde, työaika tai palkka muuttuu olennaisesti.

Milloin tuki pitää tarkistaa puolison tulojen muuttuessa?

Kela ohjeistaa ilmoittamaan muutoksesta, jos ruokakunnan yhteenlasketut jatkuvat tulot nousevat vähintään 400 euroa kuukaudessa tai laskevat vähintään 200 euroa kuukaudessa. Tällöin asumistuen tarkistus voi olla tarpeen.

Tarkistus on tärkeä etenkin silloin, kun puoliso aloittaa uuden työn, jää työttömäksi, siirtyy kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön tai saa muun pitkäkestoisen tulomuutoksen. Muutoksen ilmoittamatta jättäminen voi johtaa siihen, että tukea maksetaan liikaa ja Kela perii liikaa maksetun osuuden myöhemmin takaisin.

Checklist:

• Laske muutos koko ruokakunnan kuukausituloissa, ei vain puolison palkassa.
• Jos tulot nousevat vähintään 400 €/kk, ilmoita muutoksesta Kelalle.
• Jos tulot laskevat vähintään 200 €/kk, hae tarkistusta, jotta tuki voidaan laskea uudelleen.
• Ilmoita samalla, jos ruokakunnan kokoonpano tai asumismenot muuttuvat.
• Säilytä palkka- ja muut tulotiedot, vaikka Kela saa osan tiedoista tulorekisteristä.

Entä jos puoliso on opiskelija?

Tähän liittyy vuonna 2026 tärkeä poikkeus. Suurin osa opiskelijoista saa asumisen tueksi opintotuen asumislisää eikä yleistä asumistukea. Jos yleistä asumistukea saavan henkilön avio- tai avopuolisolla on oikeus opintotuen asumislisään, Kela ei lue tätä puolisoa samaan yleisen asumistuen ruokakuntaan. Tällöin hänen tulonsa ja omaisuutensa eivät vaikuta yleisen asumistuen määrään samalla tavalla kuin tavallisesti puolison tulot vaikuttaisivat.

Poikkeus ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki opiskelijapuolisot automaattisesti jätettäisiin laskelman ulkopuolelle. Ratkaisevaa on, onko puolisolla oikeus opintotuen asumislisään.

Käytännön toiminta: jos toinen puoliso opiskelee, tarkista ensin, kuuluuko hän opintotuen asumislisän piiriin. Sen jälkeen vasta arvioi yleisen asumistuen ruokakunta.

Entä jos puolisot asuvat eri osoitteissa?

Pelkkä eri osoite ei aina tarkoita, että tulot jätetään huomioimatta. Aviopuolisot voivat kuulua samaan ruokakuntaan myös silloin, kun he asuvat eri asunnoissa esimerkiksi työn, opiskelun tai toisella paikkakunnalla suoritettavan ase- tai siviilipalveluksen vuoksi.

Tilanne on eri, jos aviopuolisot asuvat erillään parisuhteen päättymisen vuoksi eikä heillä ole yhteistä taloutta. Tällöin heitä ei yleensä lueta samaan ruokakuntaan.

Käytännön toiminta: älä päättele ruokakuntaa pelkän väestötietojärjestelmän osoitteen perusteella. Kerro Kelalle, miksi asutte erillään ja onko teillä edelleen yhteinen talous.

Entä eläkkeensaajan asumistuki?

Jos kyse ei ole yleisestä asumistuesta vaan eläkkeensaajan asumistuesta, säännöt ovat erilaiset. Puolison tulot vaikuttavat myös eläkkeensaajan asumistukeen, mutta tulorajat, omavastuu ja omaisuuden käsittely poikkeavat yleisestä asumistuesta.

Vuonna 2026 eläkkeensaajan asumistuessa puolisoiden tulot lasketaan yhteen, ja tuloraja riippuu muun muassa siitä, onko puolisollakin oikeus eläkkeensaajan asumistukeen. Tarkemmat luvut ja laskentasäännöt löytyvät Kelan eläkkeensaajan asumistuen sivulta.

Käytännön toiminta: varmista ensin, mistä asumistuesta on kyse. Yleisen asumistuen sääntöjä ei pidä käyttää eläkkeensaajan asumistuen laskemiseen.

Esimerkki: puoliso aloittaa kokoaikatyön

Ajatellaan kahden aikuisen ruokakuntaa, jossa toinen on saanut aiemmin vain pientä tuloa ja toinen yleistä asumistukea. Puoliso aloittaa kokoaikatyön ja hänen bruttotulonsa nousevat selvästi. Koska molemmat kuuluvat samaan ruokakuntaan, uusi palkka lisätään ruokakunnan tuloihin.

Seurauksena perusomavastuu yleensä kasvaa. Tuen määrä voi pienentyä huomattavasti tai oikeus asumistukeen voi päättyä kokonaan, jos ruokakunnan tulot ylittävät tuen tulorajan. Lopputulos riippuu kuitenkin myös asuinkunnasta, asumismenoista, ruokakunnan koosta ja mahdollisesta omaisuudesta.

Tästä syystä mitään yleispätevää euromäärää ei voi antaa pelkän puolison palkan perusteella. Kaksi saman palkan saavaa pariskuntaa voi saada eri suuruisen asumistuen, jos heidän vuokransa, asuinkuntansa tai perhekokonsa poikkeavat toisistaan.

Tarkista nämä ennen hakemusta tai tarkistusta

• Kuulummeko Kelan mukaan samaan ruokakuntaan?
• Onko puoliso avo- tai aviopuoliso vai samassa asunnossa asuva seurustelukumppani?
• Onko puolisolla oikeus opintotuen asumislisään?
• Mitkä puolison tulot ovat asumistukeen vaikuttavia tuloja?
• Ovatko tulot pysyviä vai vaihtelevia?
• Onko ruokakunnalla asumistukeen vaikuttavaa omaisuutta yli 20 000 euroa?
• Ovatko yhteiset tulot muuttuneet vähintään Kelan tarkistusrajan verran?
• Onko kyse varmasti yleisestä asumistuesta eikä eläkkeensaajan asumistuesta?

Yhteenveto

Puolison tulot vaikuttavat yleiseen asumistukeen yleensä silloin, kun puolisot kuuluvat samaan ruokakuntaan. Yhdessä asuvien avo- ja aviopuolisoiden sekä samassa asunnossa asuvien seurustelukumppaneiden tulot lasketaan tavallisesti yhteen. Myös puolison omaisuus voi vaikuttaa tuen määrään.

Poikkeuksia on. Erityisen tärkeä vuoden 2026 sääntö koskee puolisoa, jolla on oikeus opintotuen asumislisään: hän ei kuulu yleisen asumistuen ruokakuntaan, eikä hänen tulojaan ja omaisuuttaan silloin huomioida siinä. Myös erillään parisuhteen päättymisen vuoksi asuvat aviopuolisot voidaan katsoa eri ruokakunniksi.

Jos puolison tulot muuttuvat, arvioi aina vaikutus koko ruokakunnan tasolla. Kela suosittelee hakemaan asumistuen tarkistusta, kun jatkuvat yhteiset tulot nousevat vähintään 400 euroa kuukaudessa tai laskevat vähintään 200 euroa kuukaudessa. Koska lopullinen määrä riippuu useasta tekijästä, ajantasaisin arvio kannattaa tehdä Kelan laskurilla ja tarvittaessa hakea virallinen tarkistus OmaKelassa.