Yleistuki on Kelan maksama työttömyysetuus henkilölle, jolla ei ole oikeutta ansiopäivärahaan tai jonka ansiopäivärahan enimmäisaika on päättynyt. Se tuli voimaan 1.5.2026 ja korvasi Kelan aiemmat työmarkkinatuen ja peruspäivärahan. Ensimmäisessä vaiheessa muutos koskee siis nimenomaan näitä kahta työttömyysetuutta — yleistuki ei vielä tarkoita, että kaikki Kelan tuet olisi yhdistetty yhdeksi etuudeksi.
Ajantasainen perussääntö löytyy Kelan yleistuen sivulta, ja lain tausta on säädetty yleistukilaissa 48/2026.
Seuraava tilanne on kuvitteellinen esimerkki, ei todellinen asiakastapaus. Aino on 32-vuotias ja jää työttömäksi syyskuussa 2026. Hänellä ei ole oikeutta ansiopäivärahaan työttömyyskassasta. Hän ilmoittautuu työttömäksi työnhakijaksi ja selvittää, mitä tukea hän voi saada Kelasta.
Ennen toukokuuta 2026 Aino olisi voinut kuulua peruspäivärahan tai työmarkkinatuen piiriin tilanteestaan riippuen. Nyt lähtökohtana on yleistuki. Tämä yksinkertaistaa nimikkeistöä, mutta tuen ehdot eivät katoa: työnhakijana olo, omavastuuaika, tulot ja muut henkilökohtaiset olosuhteet vaikuttavat edelleen siihen, saako tukea ja kuinka paljon.
Kelan mukaan yleistukea voi saada henkilö, joka on yleensä 18–64-vuotias, on työtön työnhakija ja asuu vakinaisesti Suomessa. Tukea voi saada myös silloin, kun ansiopäivärahan maksaminen on päättynyt mutta työttömyys jatkuu. Joissakin rajat ylittävissä tilanteissa sovelletaan erillisiä EU- ja asumisperusteisen sosiaaliturvan sääntöjä.
Ainon tapauksessa ratkaiseva kysymys ei ole vain se, ettei hänellä ole työtä. Hänen täytyy myös olla työnhakijana ja täyttää työttömyysetuuden muut ehdot. Alle 25-vuotiaisiin ilman ammatillista tutkintoa liittyy lisäksi erityisiä rajoituksia, joten nuoren hakijan kannattaa tarkistaa ehdot suoraan Kelasta eikä päätellä oikeutta pelkän iän perusteella.
Yleistuen perusmäärä on vuonna 2026 37,21 euroa päivässä, ja sitä maksetaan yleensä viideltä päivältä viikossa. Kela kuvaa tämän vastaavan keskimäärin noin 800 euroa kuukaudessa ennen veroa. Yleistuki on veronalaista tuloa.
Aino ei siis voi ajatella saavansa aina täsmälleen 800 euroa kalenterikuukaudessa. Maksettava summa riippuu maksupäivien määrästä, mahdollisista tuloista ja muista tuen määrään vaikuttavista tekijöistä. Siksi Kelan oma päätös ja maksuerittely ovat aina tarkempia kuin karkea kuukausiarvio.
Yleistukeen liittyy seitsemän arkipäivän omavastuuaika. Käytännössä etuutta ei yleensä makseta näiltä ensimmäisiltä työttömyyspäiviltä. Jos Aino jää työttömäksi ja ilmoittautuu työnhakijaksi, hänen kannattaa huolehtia työnhaun voimaantulosta heti, koska etuuden käsittely perustuu myös työvoimaviranomaisen tietoihin.
Yleistukea voidaan Kelan ohjeen mukaan hakea takautuvasti enintään kolmelta kuukaudelta, mutta hakemista ei kannata lykätä ilman syytä. Mitä aiemmin työnhaku ja hakemus ovat kunnossa, sitä helpompi mahdolliset puuttuvat tiedot on selvittää.
Jos Aino tekee työttömyyden aikana osa-aikatyötä tai lyhyen työjakson, yleistuki voidaan sovitella yhteen palkan kanssa. Kelan selkokielisen perussäännön mukaan yksi ansaittu euro pienentää tukea 50 sentillä. Tämä ei tarkoita, että jokainen työtilanne olisi täysin samanlainen, mutta sääntö auttaa hahmottamaan sovittelun logiikkaa.
Esimerkiksi jos Aino saa kuukaudessa palkkaa osa-aikatyöstä, hän ei välttämättä menetä oikeutta yleistukeen kokonaan. Sen sijaan yleistuen määrä pienenee. Kela saa palkkatietoja tulorekisteristä, mutta työnhakijan pitää silti ilmoittaa työttömyysajan ilmoituksessa työpäivät ja työtunnit oikein.
Yleistukeen kuuluu tarveharkinta. Se on yksi tärkeimmistä asioista, jotka erottavat yleistuen tilanteesta, jossa kaikki hakijat saisivat automaattisesti täyden perusmäärän. Pääomatulot ja eräät muut kuin palkkatulot voivat pienentää yleistukea.
Vuonna 2026 näiden tulojen kuukausiraja on 311 euroa. Rajaan asti tulot eivät pienennä yleistukea. Jos tulot ylittävät rajan, ylimenevästä osasta puolet vähennetään yleistuesta.
Kuvitteellisessa esimerkissämme Aino saa 411 euroa kuukaudessa pääomatuloa. Raja ylittyy 100 eurolla, joten tästä 50 euroa vähentäisi yleistukea. Tämä vastaa Kelan omaa laskentalogiikkaa koskevaa esimerkkiä.
Kaikkia etuuksia ei kuitenkaan lasketa samalla tavalla. Esimerkiksi lapsilisä, elatusapu, toimeentulotuki, asumistuki ja vammaistuki eivät Kelan selkokielisen ohjeen mukaan pienennä yleistukea samalla perusteella.
Tämä aiheuttaa helposti väärinkäsityksiä. Pelkkä omaisuus tai säästötilin saldo ei lähtökohtaisesti pienennä yleistukea. Kela on erikseen ilmoittanut, etteivät esimerkiksi oma asunto, auto tai tilillä olevat säästöt vaikuta yleistuen määrään samalla tavalla kuin tulot.
Myöskään puolison tulot tai kämppäkaverin tulot eivät suoraan vähennä yleistukea. Sen sijaan jos hakija asuu vanhempiensa kanssa, vanhempien tulot voivat tietyissä tilanteissa vaikuttaa tuen määrään. Työllistymistä edistävään palveluun osallistuminen voi puolestaan muuttaa tarveharkinnan soveltamista.
Ainon kannalta tämä tarkoittaa, ettei esimerkiksi pieni säästöpuskuri itsessään estä yleistuen saamista. Jos säästöistä kuitenkin syntyy korko- tai muuta pääomatuloa, itse tulo voi olla merkityksellinen.
Ei. Tämä on yksi tärkeimmistä käytännön rajauksista. Yleistuki korvasi 1.5.2026 työmarkkinatuen ja peruspäivärahan, ei yleistä asumistukea tai toimeentulotukea. Aino voi siis tilanteestaan riippuen olla oikeutettu myös muihin Kelan etuuksiin.
Kela otti toukokuussa 2026 käyttöön yhden hakemuksen mallia yleistuen ja yleisen asumistuen yhteydessä. Tavoitteena on helpottaa asiointia, mutta etuudet ovat edelleen erillisiä ja niiden ehdot lasketaan omien sääntöjensä mukaan. Kela kuvaa uudistusta tarkemmin yhden hakemuksen mallia koskevalla sivulla.
Ainon ensimmäinen tehtävä on varmistaa, että työnhaku on voimassa. Sen jälkeen hän hakee yleistukea Kelasta, käytännössä helpoimmin OmaKelassa. Jos työttömyys jatkuu, hän toimittaa työttömyysajan ilmoituksen neljän viikon välein.
Ilmoitukseen merkitään muun muassa työttömyyspäivät, mahdolliset työpäivät ja osallistuminen työllistymistä edistäviin palveluihin. Kela käyttää päätöksenteossa myös viranomaisrekistereistä saatavia tietoja, mutta hakija vastaa siitä, että omat ilmoitukset ovat oikein ja muutoksista kerrotaan.
Kun yleistuki tuli voimaan 1.5.2026, Kelan mukaan työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa jo saavat asiakkaat siirtyivät yleistuen piiriin ilman, että heidän piti tehdä erillistä hakemusta pelkän uudistuksen vuoksi. Työttömyysajan ilmoittamista piti kuitenkin jatkaa normaalisti.
Kaikille rahamäärä ei silti välttämättä pysynyt käytännössä samana. Yleistuen tarveharkinta koskee laajasti hakijan muita tuloja, joten esimerkiksi pääomatulot voivat pienentää maksua tilanteissa, joissa vaikutus oli aiemmin erilainen.
Yleistuki on osa Suomen sosiaaliturvan uudistusta. Ensimmäinen vaihe yksinkertaisti Kelan perustason työttömyysturvaa yhdistämällä kaksi etuutta yhden nimen alle. Hallinnollisesti tavoite on tehdä järjestelmästä selkeämpi ja rakentaa pohjaa myöhemmille uudistuksille.
Tässä on kuitenkin tärkeää erottaa toteutunut muutos tulevaisuuden suunnitelmista. Syyskuussa 2026 voimassa oleva yleistuki ei vielä ole yksi etuus, joka korvaisi koko sosiaaliturvajärjestelmän. Mahdolliset seuraavat vaiheet edellyttävät erillisiä poliittisia päätöksiä ja lainsäädäntöä.
Kuvitteellisen esimerkkimme lopuksi Aino voi tarkistaa oman tilanteensa näin:
Jos näihin kysymyksiin löytyy vastaus, yleistuen perusidea on jo varsin hyvin hallussa. Lopullinen oikeus ja euromäärä ratkaistaan aina Kelan päätöksellä hakijan omien tietojen perusteella.
Yleistuki on 1.5.2026 käyttöön tullut Kelan työttömyysetuus, joka korvasi työmarkkinatuen ja peruspäivärahan. Vuonna 2026 sen perusmäärä on 37,21 euroa päivässä viideltä päivältä viikossa. Tukea voidaan sovitella palkkatulojen kanssa, ja lisäksi pääomatulot sekä tietyt muut tulot voivat pienentää sitä tarveharkinnan kautta.
Yleistuki ei ole sama asia kuin asumistuki tai toimeentulotuki, eikä koko sosiaaliturvaa ole yhdistetty siihen. Jos oma tilanne poikkeaa yksinkertaisesta työttömyystilanteesta — esimerkiksi mukana on osa-aikatyötä, yrittäjyyttä, ulkomaanjaksoja, pääomatuloja tai nuoren hakijan koulutusehtoja — tarkista ajantasaiset ehdot Kelan yleistuen ohjeesta ja tarvittaessa lain ajantasaisesta versiosta Finlexissä.
Mitä voi kylvää ja istuttaa Helsingissä lokakuussa 2026? Opas Uudellemaalle: valkosipuli, syyskylvöt, kukkasipulit, yrtit sisällä, hallariski ja viikkokohtainen tarkistuslista.
Suunnittele lokakuun istutukset Suur-Lontoossa vihannesten, yrttien, kukkien, sisäkylvöjen, hallanennusteen, ilmaston normaaliarvon, ennusteiden rajoitusten ja viikkokohtaisen tarkistuslistan avulla.
Saunan sähkönkulutus riippuu kiukaan tehosta, lämmitysajasta ja lämpötilasta. Katso laskentakaava, kuvitteellinen esimerkki ja käytännön säästökeinot.
Mökin talvilaskua kasvattavat ennen kaikkea lämmitys, lämpöhäviöt ja jatkuvat laitekuormat. Näin löydät suurimman kuluttajan ja säästät turvallisesti.
Uusi ja vanha OmaKanta toimivat vielä rinnakkain. Katso, mitkä toiminnot ovat jo vain uudessa palvelussa, mikä muuttui ja milloin vanha OmaKanta poistuu.
Opiskelija ei yleensä saa yleistä asumistukea vuonna 2026, vaan opintotuen asumislisää. Katso poikkeukset, ehdot ja käytännön esimerkit Kelan sääntöjen mukaan.
Milloin talvirenkaat pitää vaihtaa Suomessa? Katso voimassa olevat säännöt, urasyvyysvaatimukset, nastojen käyttöaika ja turvallinen vaihtoaika aloittelijalle.
Lääkärin teksti puuttuu OmaKannasta? Katso yleisimmät syyt, tavallinen viive, oikea yhteydenottopaikka ja toiminta virhetilanteessa.
Miksi reseptin uusiminen OmaKannassa ei onnistu? Katso yleisimmät syyt, vuoden 2026 OmaKanta-muutos sekä käytännön keinot saada resepti uusittua.
Talvirenkaan lain mukainen vähimmäisurasyvyys on henkilöautossa 3,0 mm talvikelillä. Katso myös 5 mm:n turvallisuussuositus ja mittausohjeet.
