Olkiluoto 1: mikä voimalaitosyksikkö se on ja miten se tuottaa sähköä?

Olkiluoto 1 eli OL1 on Eurajoella Satakunnassa sijaitsevan Olkiluodon ydinvoimalaitoksen ensimmäinen laitosyksikkö. Se tuottaa sähköä uraanipolttoaineen avulla ja syöttää tuotantonsa Suomen sähköverkkoon. OL1:n nettosähköteho on nimellisesti 890 megawattia, ja sen reaktorityyppi on kiehutusvesireaktori. Kyse on siis yhdestä erillisestä voimalaitosyksiköstä, ei koko Olkiluodon voimalaitoksesta.

OL1 kiinnostaa usein silloin, kun uutisissa puhutaan ydinvoiman tuotannosta, huoltoseisokeista tai sähkön riittävyydestä. Sen toiminnan ymmärtämiseksi kannattaa erottaa kolme asiaa: miten reaktori tekee lämpöä, miten lämpö muuttuu sähköksi ja miksi todellinen tuotantoteho voi vaihdella.

Mikä Olkiluoto 1 on?

Olkiluoto 1 on Teollisuuden Voima Oyj:n (TVO) käyttämä ydinvoimalaitosyksikkö Olkiluodon saarella Eurajoella. Se liitettiin ensimmäisen kerran valtakunnan sähköverkkoon syyskuussa 1978. Samalla laitosalueella toimivat myös Olkiluoto 2 (OL2) ja Olkiluoto 3 (OL3). OL1 ja OL2 ovat rakenteeltaan samantyyppisiä kiehutusvesireaktoreita, kun taas OL3 on painevesireaktori.

OL1:n alkuperäinen sähköteho oli 660 megawattia. Vuosikymmenten aikana tehdyillä laitosmuutoksilla ja modernisoinneilla nimellistä nettotehoa on nostettu 890 megawattiin. Tämä on laitosyksikön tekninen teholukema, ei lupaus siitä, että mittari näyttäisi joka hetki täsmälleen samaa lukua. Perustiedot on kuvattu TVO:n OL1- ja OL2-laitosyksiköiden esittelyssä.

OL1:n keskeiset tekniset tiedot

Teho- ja rakenneluvut perustuvat TVO:n tekniseen tietosivuun. Vuotuinen tuotanto on suuntaa antava määrä: toteuma riippuu muun muassa käyttöajasta, huolloista ja mahdollisista tuotannon rajoituksista.

Miten Olkiluoto 1 tuottaa sähköä?

Ydinvoimalan perusajatus muistuttaa muita höyryvoimalaitoksia: lämpöä käytetään höyryn valmistamiseen, höyry pyörittää turbiinia ja turbiini pyörittää sähköä tuottavaa generaattoria. Ero syntyy lämmönlähteestä. OL1:ssä lämpö ei tule poltettavasta hiilestä tai kaasusta vaan uraaniatomien hallitusta halkeamisesta eli fissiosta reaktorin polttoaineessa.

1. Reaktorissa syntyy lämpöä. Uraanidioksidista valmistetut polttoaineniput muodostavat reaktorisydämen. Ydinreaktio vapauttaa lämpöä, ja säätösauvoilla sekä muilla reaktorin järjestelmillä hallitaan reaktiota.
2. Vesi kiehuu reaktorissa. Reaktorin läpi kiertävä vesi lämpenee ja muodostaa höyryä noin 70 baarin paineessa. Koska OL1 on kiehutusvesireaktori, höyry syntyy suoraan reaktorin paineastiassa.
3. Höyry pyörittää turbiineja. Höyry erotellaan vedestä ja johdetaan turbiinilaitokselle. Se kulkee korkeapaineturbiinin ja matalapaineturbiinien kautta. Turbiinin akseli pyörittää generaattoria.
4. Generaattori tuottaa sähköä. Pyörimisliike muuttuu sähköenergiaksi, ja sähkö johdetaan muuntajien kautta verkkoon. Tämän vuoksi reaktorin lämpöteho ja verkkoon toimitettava sähköteho eivät ole samansuuruisiä.
5. Höyry jäähdytetään takaisin vedeksi. Turbiinista tuleva höyry tiivistyy lauhduttimessa. Vesi puhdistetaan, esilämmitetään ja pumpataan takaisin reaktorin kiertoon. Prosessi toistuu jatkuvasti silloin, kun laitos tuottaa sähköä.

Merkittävä ero OL3:n painevesireaktoriin on se, että OL1:n tuottama höyry kulkee suoraan reaktorista turbiinilaitokselle. Painevesireaktorissa turbiinille menevä höyry muodostetaan erillisessä höyrystimessä. Tämä on reaktorityyppien tekninen ero, eikä yksin kerro laitosten turvallisuudesta tai käyttövarmuudesta.

Miksi voimalaitos tarvitsee merivettä?

Merivettä käytetään OL1:ssä turbiinilta palaavan höyryn jäähdyttämiseen lauhduttimessa. Se kulkee erillään reaktorin vesi-höyrykierrosta eikä normaalissa toiminnassa sekoitu siihen. Jäähdytyksen jälkeen merivesi palautetaan ympäristöön lämpimämpänä. Tämän vuoksi ydinvoimalan toiminnassa tarkastellaan myös jäähdytysveden lämpökuormitusta lähialueen merelle.

Jäähdytysveden lämpötila vaikuttaa laitoksen hyötysuhteeseen. Kylmempi merivesi auttaa lauhdutinta poistamaan lämpöä, jolloin sähköntuotannon olosuhteet voivat olla suotuisammat. TVO on selittänyt vaikutusta maaliskuussa 2026. Siksi 890 MW on hyödyllinen nimellistehon vertailuluku, mutta toteutunut tuotanto voi poiketa siitä myös ilman vikatilannetta.

Kuinka merkittävä OL1 on Suomen sähkönsaannille?

OL1 on yksi Suomen suurista yksittäisistä sähköntuotantoyksiköistä. TVO arvioi yhden OL1:n tai OL2:n vuotuisen tuotannon vastaavan noin kahdeksaa prosenttia Suomen koko sähköntuotannosta. Määrä on merkittävä, mutta sitä ei pidä sekoittaa OL1:n osuuteen yksittäisen tunnin sähkönkulutuksesta: kulutus, tuulivoimatuotanto, muu kotimainen tuotanto ja sähkön tuonti vaihtelevat.

Tehon ja energian ero auttaa lukemaan uutisia. Megawatti (MW) mittaa tehoa tiettynä hetkenä. Terawattitunti (TWh) kuvaa tietyn ajanjakson aikana tuotettua energiaa. Jos 890 MW:n laitos tuottaisi täydellä nimellisteholla yhden tunnin, sähköä syntyisi 890 megawattituntia (MWh). Käytännössä vuosihuollot ja muut tuotannon vaihtelut pienentävät vuoden toteutunutta määrää teoreettisesta enimmäisestä.

Miksi OL1:n tuotanto voidaan keskeyttää tai sitä voidaan alentaa?

Kaikki tuotantovaihtelut eivät tarkoita häiriötä. Ydinvoimalaitoksilla on ennalta suunniteltuja vuosihuoltoja, joissa vaihdetaan polttoainetta, tarkastetaan laitteita, tehdään korjauksia ja toteutetaan modernisointeja. Lisäksi sähköntuotantoa voidaan alentaa turvallisuuteen, kunnossapitoon tai teknisiin olosuhteisiin liittyvistä syistä. Yksittäisen tapahtuman syy pitää aina tarkistaa ajantasaisesta tiedotteesta.

Vuonna 2026 OL1:n laaja vuosihuolto päättyi 16. kesäkuuta, jolloin yksikkö liitettiin takaisin valtakunnan verkkoon. Huollossa tehtiin muun muassa turbiinilauhduttimen korjauksia, reaktoriautomaation uudistuksia ja painekoe. Nämä ovat TVO:n 16.6.2026 julkaisemassa huoltotiedotteessa kuvattuja töitä, eivät osoitus siitä, että OL1:ssä olisi parhaillaan häiriö.

TVO:n 23. lokakuuta 2026 julkaisema tammi–syyskuun osavuosikatsaus kuvaa Olkiluodon laitosyksiköiden sähköntuotantoa katsauskaudella vakaaksi. Raportti ei kuitenkaan korvaa reaaliaikaista tuotantotietoa eikä osoita tietyn kellonhetken OL1-tehoa.

Miten turvallisuus, polttoaine ja käyttöikä liittyvät OL1:een?

OL1:n toiminta perustuu useisiin teknisiin turvallisuusjärjestelmiin, valvontaan ja viranomaisvaatimuksiin. Reaktorin hallittu pysäyttäminen, jäähdyttäminen ja radioaktiivisten aineiden eristäminen ovat turvallisuussuunnittelun keskeisiä tehtäviä. Suomessa ydinenergian käytön säteily- ja ydinturvallisuutta valvoo Säteilyturvakeskus (STUK).

Polttoaine ei pysy reaktorissa loputtomasti. Huoltojen yhteydessä osa käytetystä ydinpolttoaineesta vaihdetaan ja sitä säilytetään asianmukaisissa välivarastoissa. Lopullinen käsittely on erillinen, pitkäkestoinen prosessi. Posiva sai 22. lokakuuta 2026 valtioneuvostolta käyttöluvan Olkiluodon kapselointi- ja loppusijoituslaitokselle. Käyttöluvan myöntämistä ei pidä tulkita tiedoksi siitä, että kaikki käytetyn polttoaineen loppusijoitustoimet olisivat jo alkaneet.

OL1:n ja OL2:n nykyiset käyttöluvat ulottuvat vuoteen 2038. TVO selvittää niiden mahdollisen käyttöiän jatkamisen ja tehonkorotuksen edellytyksiä. Vaihtoehtojen tutkiminen ei merkitse sitä, että jatkolupa tai suurempi sähköteho olisi jo myönnetty. Päätökset edellyttävät omia arviointi- ja lupamenettelyjään.

Mistä OL1:n tämänhetkisen tuotantotilanteen voi tarkistaa?

Ajankohtaisessa tilanteessa kannattaa aloittaa TVO:n etusivun sähköntuotantonäytöstä, jossa OL1, OL2 ja OL3 esitetään erillisinä laitosyksikköinä. Jos teho on poikkeuksellisen alhainen tai yksikkö ei tuota sähköä, tarkista sen jälkeen TVO:n viralliset tiedotteet ja suunniteltujen vuosihuoltojen tiedot. Näin näkee, onko kyse ennakkoon ilmoitetusta huollosta, tilapäisestä tehorajoituksesta vai erikseen tiedotetusta tapahtumasta.

Yhteenveto: Olkiluoto 1 on vuonna 1978 sähköverkkokäyttöön liitetty kiehutusvesireaktoriyksikkö, jonka nimellinen nettosähköteho on 890 MW. Se muuntaa uraanin halkeamisessa vapautuvan lämmön höyryn ja turbiinin avulla sähköksi. Suomen sähkönsaannin kannalta se on merkittävä perustuotannon lähde, mutta nimellisteho, vuotuinen energia ja hetkellinen tuotanto ovat kolme eri asiaa.