Mikä on Sensofusion? Elisa-yhteisyritys ja droonien tunnistus – 11.11.2026

Tiedot tarkistettu: 11.11.2026 klo 12:22 Suomen aikaa, Helsinki, EET (UTC+02:00; 10:22 UTC).

Suomalainen droonien tunnistukseen ja torjuntaan erikoistunut Sensofusion laajentaa toimintaansa Elisan kanssa. Yhtiöt ilmoittivat 11. marraskuuta 2026 perustaneensa Masthead Oy -yhteisyrityksen, jonka tarkoitus on tuoda droonien havainnointia laajemmille alueille hyödyntämällä Elisan mobiiliverkkojen infrastruktuuria Suomessa ja Virossa. Elisan tiedote julkaistiin kello 10.00 Helsingissä, EET (UTC+02:00), eli 08.00 UTC. Yhteisyritys on yhtiöiden mukaan jo aloittanut toimintansa, mutta julkinen tiedote ei tarkoita, että koko maiden kattava tunnistusverkko olisi valmis.

Uutinen nostaa esiin kysymyksen: mitä Sensofusion oikeastaan myy ja kuinka drooni voidaan havaita ilman, että sitä edes nähdään? Yhtiön Airfence-järjestelmien perusta on radiotaajuuksien passiivinen kuuntelu, joka voi paljastaa lentolaitteen ja joissakin tapauksissa myös ohjaajan sijainnin. Havaitseminen ei kuitenkaan ole sama asia kuin dronen pysäyttäminen, eikä yksikään tunnistusmenetelmä tavoita varmasti jokaista lennokkia.

Mitä Sensofusionista kerrottiin 11. marraskuuta 2026?

Elisa ja Sensofusion kertoivat perustaneensa Masthead Oy:n, jossa kummallakin on 50 prosentin omistus. Uuden yrityksen tehtävä on yhdistää Sensofusionin tunnistusteknologia teleoperaattorin jo olemassa olevaan infrastruktuuriin. Ajatuksena on, että havaintoja voidaan kerätä useista sijainneista ja esittää käyttäjille laajempana, ajantasaisena tilannekuvana. Kohderyhmiä ovat erityisesti viranomaiset ja kriittisen infrastruktuurin ylläpitäjät. Elisan alkuperäinen tiedote 11.11.2026.

Tiedotteessa puhutaan useita tunnistusmenetelmiä yhdistävästä eli multimodaalisesta verkosta. Käytännössä tällainen kokonaisuus voi yhdistää radiosignaalihavaintoja muilta antureilta saatavaan tietoon. Ilmoituksessa ei kuitenkaan julkaistu koko verkon kattavuuskarttaa, käyttöönoton valmistumispäivää eikä riippumattomia testituloksia. Nämä ovat olennaisia avoimia kysymyksiä, kun suunnitelman vaikutuksia Suomen ja Viron turvallisuudelle arvioidaan.

Mikä on Sensofusion?

Sensofusion Oyj on Vantaalla pääkonttoriaan pitävä suomalainen puolustusteknologiayritys, jonka ydinosaamista ovat miehittämättömien ilma-alusten havaitseminen, tunnistaminen, seuraaminen ja torjuminen. Alan englanninkielinen lyhenne C-UAS tulee sanoista counter-unmanned aircraft systems. Yrityksen tunnetuin tuoteperhe on Airfence, mutta sen valikoimaan kuuluu myös sotilaskäyttöön tarkoitettuja torjuntaratkaisuja ja kehityshankkeita.

Sensofusion on myös pörssiyhtiö: sen osakkeiden kaupankäynti alkoi Nasdaq Helsingin päälistalla 13. lokakuuta 2026 tunnuksella SENSO. Pörssilistaus on taustatieto yrityksestä, ei osoitus yksittäisen sensorin suorituskyvystä. Nasdaq Helsingin listausilmoitus.

Miten Sensofusionin Airfence tunnistaa droonin?

Airfencen toimintaperiaate muistuttaa radioliikenteen havainnointia. Monet droonit vaihtavat ohjaimen tai muun laitteen kanssa radiosignaaleja, joita sopiva vastaanotin voi havaita lähettämättä itse tutkasäteilyä tai häirintäsignaalia. Tätä kutsutaan passiiviseksi radiotaajuustunnistukseksi eli RF-havainnoinniksi.

1. Signaalien vastaanotto: maahan, ajoneuvoon tai rakennuksen katolle sijoitettu antenni vastaanottaa lähistön radioliikennettä.
2. Signaalien luokittelu: ohjelmisto etsii vastaanotetusta aineistosta droonijärjestelmille tyypillisiä piirteitä ja vertaa niitä tunnistuskirjastoonsa.
3. Paikannuksen arviointi: suunta-antenni tai usean sensorin muodostama kokonaisuus auttaa arvioimaan, mistä signaali tulee. Tuetun järjestelmän lähettämät tiedot voivat joissakin tapauksissa auttaa tunnistamaan myös laitteen tai ohjaajan sijaintia.
4. Hälytys ja tilannekuva: havainnot, niiden sijaintiarviot ja seuranta esitetään käyttöliittymässä, jotta turvallisuushenkilöstö voi arvioida tilanteen ja päättää jatkotoimista.

Valmistajan mukaan Airfence voi näyttää esimerkiksi droonin sijainnin, kotipisteen, sarjanumeron ja ohjaajan sijainnin, jos kyseisestä laitteesta on tarvittavaa tietoa saatavilla. Kaikki nämä kentät eivät siis ole automaattisesti tiedossa jokaisesta droonista. Yhtiö kertoo myös päivittävänsä tunnistuskirjastoaan uusien mallien ja signaalien mukaan. Sensofusionin Airfence 7 -tuotetiedot.

Miten passiivinen tunnistus eroaa tutkasta?

Passiivinen RF-anturi kuuntelee jo olemassa olevia radiolähetyksiä. Aktiivinen tutka puolestaan lähettää radiosignaalia ja mittaa kohteesta heijastuvaa vastetta. Tutka voi havaita myös radiohiljaisen kohteen, mutta pienikokoisten droonien erottaminen esimerkiksi linnuista vaatii huolellista käsittelyä. Optiset kamerat voivat täydentää molempia menetelmiä, mutta näkyvyys, sää ja valaistus vaikuttavat niiden suorituskykyyn.

Onko dronen suora etätunnistus sama asia?

Ei aivan. EU-sääntelyyn liittyvä suora etätunnistus tarkoittaa dronen lähettämää tunnistetietoa, jonka vastaanottaja voi lukea sopivalla laitteella tai sovelluksella. Traficom kuvaa siihen kuuluviksi muun muassa dronen sijainnin ja sarjanumeron sekä kauko-ohjaajaan liittyviä tietoja. RF-havainnointi on käsitteenä laajempi: se voi analysoida myös muita laitteiden radiosignaaleja. Tämä ei merkitse, että kaikki droonit olisivat etätunnistettavia tai että Airfence lukisi poikkeuksetta jokaisen tunnisteen. Traficomin perustiedot drooneista ja etätunnistuksesta.

Mitä eroa on Airfence 7:llä ja Airfence Minillä?

Airfence 7 on rakennuksiin ja ajoneuvoihin soveltuva laajemman alueen tunnistusjärjestelmä. Sensofusion ilmoittaa sen yhden sensorin havaintoetäisyydeksi enintään noin 10 kilometriä. Järjestelmän käyttöliittymää voi käyttää selaimessa, ja valmistajan mukaan se pystyy toimimaan myös ilman verkkoyhteyttä. Sensorin ilmoitettu radiotaajuuksien käyttöalue on 70 megahertsistä 6 gigahertsiin.

Airfence Mini puolestaan on pienempi, mukana kulkeva laite, jonka ilmoitettu havaintoetäisyys on enintään noin kaksi kilometriä. Se on suunnattu esimerkiksi liikkuville turvallisuusryhmille, ja siinä on oma näyttö. Laitteen voi valmistajan mukaan yhdistää myös Airfence-järjestelmän laajempaan käyttöliittymään. Airfence Minin valmistajatiedot.

Etäisyysluvut ovat valmistajan ilmoittamia enimmäis- tai tavoitetasoja, eivät riippumattomasti vahvistettu lupaus havaintomatkasta kaikissa olosuhteissa. Metsä, rakennukset, maanpinnan muodot, antennin sijoitus ja radioliikenteen voimakkuus voivat lyhentää tosiasiallista kantamaa.

Voiko Sensofusion havaita myös radiohiljaisen droonin?

Pelkkä radiotaajuuksiin perustuva passiivinen järjestelmä ei välttämättä havaitse droonia, joka ei lähetä tunnistettavaa signaalia. Esimerkkejä rajoittavista tilanteista ovat itsenäisesti lentävä laite, johon ei ole jatkuvaa radioyhteyttä, sekä ympäristö, jossa signaali peittyy voimakkaaseen häiriöön. Radiohavainto ei myöskään yksin aina kerro, onko havaittu lentotoiminta luvallista vai luvatonta.

Siksi Sensofusion esittelee järjestelmäänsä lisäkerroksia, kuten suunta-antennin, optisen tunnistuksen ja tutkayhteensopivuuden. Yhtiön sivuilla Optical Perimeter System -ratkaisua kuvataan vuonna 2026 saataville suunniteltuna teknologiana. Tuotteen markkinointikuvausta ei pidä tulkita vahvistukseksi siitä, että kaikki tällaiset lisäosat olisivat jo käytössä Mastheadin verkossa. Sensofusionin esittelemät tunnistuksen laajennukset.

Miksi droonien tunnistusverkko kiinnostaa Suomea?

Yksittäinen sensori voi valvoa rajattua aluetta, kuten sataman, voimalaitoksen tai tapahtuma-alueen ympäristöä. Laajempi verkko voi parhaimmillaan tuoda useiden sensoreiden havainnot samaan järjestelmään ja auttaa tunnistamaan liikettä, joka ei näy yhdelle vastaanottimelle. Elisan mobiiliverkkoinfrastruktuurin käyttäminen voisi vähentää tarvetta rakentaa jokaiselle sensorille erillistä tukirakennetta. Näiden hyötyjen toteutuminen riippuu kuitenkin sijoittelusta, tiedonsiirrosta, käytetyistä sensorityypeistä ja operatiivisesta toteutuksesta.

Uusi Masthead on yhtiöiden mukaan aloittanut toimintansa, mutta tiedote ei yksilöi valmiiden sensoripaikkojen lukumäärää eikä sitä, milloin laaja verkko palvelee asiakkaita. Mahdolliset vaikutukset rajavalvontaan, kriittisen infrastruktuurin suojaamiseen ja viranomaisten tilannekuvaan selviävät vasta toteutuksen ja käytännön tulosten perusteella. Elisan tiedote Mastheadin tavoitteista.

Tunnistaminen ei tarkoita automaattista torjuntaa

Droonin havaitseminen on turvallisuustoiminnan ensimmäinen vaihe. Jos lennosta syntyy uhka, toimivaltaisen tahon on silti arvioitava havainto ja päätettävä tilanteeseen sopiva, lainmukainen toimenpide. Sensofusion markkinoi sotilaskäyttöön myös häirintä- ja torjuntajärjestelmiä, mutta ne ovat eri kyvykkyyksiä kuin passiivinen radiosignaalien kuuntelu. Sensofusionin sotilastuotteiden kuvaus.

Suomessa radiotaajuisen häirinnän käyttöä säännellään, eikä tunnistuslaitteen hankinta anna yleistä oikeutta katkaista radioliikenneyhteyksiä. Traficom kertoo erikseen radiohäirintään tarkoitettujen laitteiden lupa- ja valvontamenettelyistä. Traficom: radiohäirintään tarkoitettujen laitteiden luvat.

Mitä Sensofusionilta voi odottaa seuraavaksi?

Varmistettu uusi askel on Masthead Oy:n perustaminen ja sen toiminnan käynnistyminen. Seuraavaksi olennaista on seurata, missä ja milloin palvelu otetaan käyttöön, mitä antureita siihen sisällytetään, miten tietosuoja ja käyttöoikeudet järjestetään sekä millaisia käytännön havaintotuloksia julkaistaan. Laajempaan kattavuuteen liittyvät hyödyt ovat tässä vaiheessa yhtiöiden esittämiä tavoitteita, eivät valmiiksi mitattuja tuloksia.

Usein kysytyt kysymykset (FAQ)

Mikä Sensofusion on?

Sensofusion on suomalainen, Vantaalla toimiva pörssiyhtiö, joka kehittää droonien tunnistus- ja torjuntateknologiaa. Sen tunnetuin tuotemerkki on Airfence.

Voiko Airfence löytää dronen ilman kameraa?

Kyllä, jos droonin tai sen ohjausjärjestelmän lähettämä sopiva radiosignaali voidaan havaita ja tunnistaa. Kaikki droonit eivät kuitenkaan lähetä tällaista signaalia.

Onko Elisan ja Sensofusionin drooniverkko jo valmis?

Ei ole vahvistettu, että koko Suomen ja Viron kattava verkko olisi valmis. Masthead Oy on yhtiöiden mukaan aloittanut toimintansa, mutta verkon kattavuutta ja aikataulua ei julkaistu 11. marraskuuta 2026 annetussa tiedotteessa.