Kalastus Uudellamaalla lokakuussa 2026: rauhoitukset, luvat ja paikalliset rajat

Lokakuussa 2026 kalastus on monissa Uudenmaan vesissä mahdollista, mutta ratkaisevat säännöt määräytyvät vesialueen ja kalastustavan mukaan. Tuorein näkyvä alueellinen muutos koskee Helsinki–Espoon kalatalousaluetta: kuhan alin pyyntimitta nousi 45 senttimetriin ja verkkojen pienin sallittu solmuväli 55 millimetriin 1.4.2026. Tämä ei ole koko Uudenmaan yleissääntö. Alla erotetaan valtakunnalliset säännöt ja rajatut paikalliset esimerkit. Tiedot on tarkistettu 29.9.2026 viranomais- ja kalavesien omistajalähteistä.

Mitä lokakuussa 2026 saa kalastaa Uudellamaalla?

Uusimaa on maakunta, ei yksi kalastuslupa-alue. Rannikolla, Vantaanjoessa, Lohjanjärvessä ja pienillä järvillä voi olla eri omistajat, paikalliset rauhoituspäätökset ja lupaehtojen saalisrajat. Valtakunnallinen kalastusasetus antaa pohjan, mutta vesialueen omistaja tai kalatalousalue voi asettaa tiukempia paikallisia sääntöjä. Lokakuun käytännön päätöstä varten tarkista aina sekä lajin valtakunnallinen rauhoitus että juuri kyseisen vesistön kartta ja lupaehdot.

Valtakunnalliset lajikohtaiset mitat ja rauhoitusajat löytyvät Metsähallituksen Eräluvat-palvelun kalastajan tietopankista, ja oikeudellisesti sitova asetus on Finlexin ajantasainen valtioneuvoston asetus kalastuksesta 1360/2015. Asetuksessa alamitta tarkoittaa vähimmäispituutta: pienempi kala on vapautettava viipymättä. Mitta mitataan suun ollessa suljettuna leuan kärjestä yhteen puristetun pyrstöevän kärkeen.

Missä vuoden 2026 kuhasääntö 45 cm koskee?

Helsinki–Espoon kalatalousalueen vuoden 2026 määräysten mukaan kuhan alimmaksi pyyntimitaksi tuli 45 cm 1.4.2026 alkaen. Kuhasaalis on vapaa-ajankalastuksessa rajattu kolmeen kalaan kalastajaa ja vuorokautta kohden; rajoitus ei koske verkkokalastusta eikä kaupallista kalastusta. Samalla pienin sallittu verkon solmuväli nousi 55 millimetriin. Poikkeuksia ovat silakan, kilohailin, kuoreen ja täkykalojen verkkopyynti. Rajaus koskee kalatalousalueen päätöksen mukaista aluetta, ei kaikkia Uudenmaan järviä tai rannikkovesiä.

Helsingin kaupungin kartta ja vuoden 2026 määräykset täsmentävät kaupungin omistamia vesiä sekä erillislupa-alueita. Kaupungin omien vesien ulkopuolella tarvitaan kyseisen vesialueen omistajan tai lupa-alueen lupa. Tutustu ennen lähtöä Helsingin kaupungin vuoden 2026 kalastusmääräyksiin ja kalavesikarttaan. Helsinki–Espoon kalatalousalueen sivuilla kerrotaan päätösten alueellisesta soveltamisesta ja kartasta: kalatalousalueen kalastusmääräykset.

Missä taimenen ja lohen kalastus on lokakuussa kielletty?

Uudellamaalla tärkeä lokakuun tarkistus koskee virtavesiä. Valtakunnallisesti lohi ja taimen ovat joessa ja purossa rauhoitettuja syyskuun alusta marraskuun loppuun. Rasvaevällinen eli luonnonkantaan viittaava taimen on rauhoitettu kokonaan kaikilla merialueilla sekä eteläisissä sisävesissä, joihin Uusimaa kuuluu. Poikkeus koskee vain sellaista puroa tai lampea, johon ei ole vaellusyhteyttä merestä tai järvestä. Rasvaeväleikatun taimenen vähimmäismitta on tavallisesti 50 cm, mutta tämä ei oikeuta kalastamaan sitä rauhoitettuna aikana joessa tai purossa.

Helsingin kaupungin vesialueilla sääntö on syytä lukea paikallisesta määräyksestä: Vantaanjoen koski- ja virta-alueilla kalastus on kielletty 1.9.–30.11. Rasvaevälliset lohet ja taimenet on kaupungin vesillä vapautettava aina. Helsingin Vanhankaupunginkosken koskialueella on lisäksi oma lupajärjestelmä ja aluekohtainen syysrauhoitus. Tämä ei tarkoita, että kaikki Uudenmaan joet olisivat samalla päätöksellä suljettuja; kunkin joen säännöt ja rajat on tarkastettava erikseen.

Merellä Suomenlahden lohenkalastus poikkeaa sisävesien ja jokien tilanteesta. Valtakunnallinen asetus sallii enintään kaksi lohta kalastajaa ja vuorokautta kohden, jollei EU-sääntelyssä toisin säädetä, ja lohen vähimmäismitta on 60 cm. Älä siirrä tätä Suomenlahden merialueen sääntöä Vantaanjoelle tai muualle jokivesiin. Jos pyyntipaikka tai merialueen rajaus on epäselvä, tarkista raja viranomaiskartasta ennen kalastusta.

Mitä lupia kalastus vaatii?

Kalastonhoitomaksu on 18–69-vuotiaalle yleensä pakollinen, kun hän kalastaa vieheellä tai pyydyksillä tai ravustaa. Vuoden 2026 hinnat ovat 47 euroa vuodelta, 16 euroa seitsemältä vuorokaudelta ja 6 euroa vuorokaudelta. Maksusta ovat vapautettuja alle 18-vuotiaat, 70 vuotta täyttäneet sekä ne, jotka täyttivät 65 vuotta viimeistään 31.12.2023. Maksu ei ole vesialuelupa: se antaa yleensä oikeuden kalastaa yhdellä vavalla ja vieheellä siellä, missä yleiskalastusoikeus on voimassa.

Useampi vapa, verkot ja muut pyydykset edellyttävät vesialueen omistajan lupaa. Erillislupa vaaditaan myös vaelluskalavesistön koski- ja virta-alueella sekä kohteissa, joissa kalastus on muuten rajoitettu. Helsingissä esimerkiksi Vanhankaupunginkosken koski, suvanto sekä Kaitalampi ja Halkolampi ovat erillislupa-alueita. Kaupungin lupasivulta näkee myös vuoden 2026 hinnat ja sen, millä ehdoilla rannalta voi käyttää useampaa vapaa: Helsingin kalastusluvat ja hinnat. Metsähallituksen kalastonhoitomaksun ohje kokoaa valtakunnalliset ikä- ja lupaperiaatteet.

Suojelualueet ja rantaan pääsy: voiko siellä liikkua ja kalastaa?

Jokaisenoikeudet eivät anna kalastusoikeutta eivätkä ohita luonnonsuojelualueen rauhoitusmääräyksiä. Helsinki on hyvä rajattu esimerkki siitä, miten ulkoilureitti ja kalastuskielto voivat olla voimassa samalla alueella: Viikki–Vanhankaupunginlahdella kaikenlainen kalastus on kielletty ja sulan veden aikana liikkuminen on sallittua vain merkityillä reiteillä. Saunalahden suojelualueella kalastus ja liikkuminen ovat kiellettyjä ympäri vuoden; liikkumisrajoitus ulottuu 30.11. asti. Laajalahden länsiosan suojelualueella kalastaminen ja liikkuminen on kielletty. Pitkäkosken luonnonsuojelualueella kalastus on kielletty, kun taas Ruutinkoskella rannalta saa kalastaa vain osoitetuilla paikoilla.

Lokakuussa on siksi tarkastettava sekä kalastuskielto että mahdollinen maihinnousu- tai kulkurajoitus. Helsingin kaupungin määräyksissä lintuluotojen rauhoituskausi päättyy monilla kohteilla 15.8., mutta esimerkiksi Saunalahden ja pysyvien kieltoalueiden säännöt jatkuvat syksyyn tai ympäri vuoden. Uudenmaan ulkopuoliseksi yleistämättä sama käytännön ohje pätee: katso ensin kohteen oma suojelumääräys ja sen jälkeen veden kalastusrajoitus. Luontoon.fi:n jokaisenoikeus- ja kalastusohje muistuttaa, että suojelualueilla liikkumista voidaan rajoittaa erikseen.

Tarkistuslista ennen lokakuun kalareissua

• Merkitse kartalle tarkka järvi, joki, lahti tai rannikon piste – pelkkä kuntanimi ei riitä.
• Avaa Kalastusrajoitus.fi ja tarkista vesialueen yleiskalastusoikeudet, vaelluskalavesistöt sekä kieltoalueet.
• Tarkista vesialueen omistajan tai kalatalousalueen lupaehdot, alamitat, päiväsaalis ja pyydysrajoitukset. Helsinki–Espoo-alueella huomioi kuhan 45 cm alamitta sekä verkkojen 55 mm solmuväli.
• Varmista, onko kohde joessa tai purossa: lohen ja taimenen syys–marraskuun rauhoitus koskee niitä, vaikka merellä tai järvellä lajin kalastaminen olisi muuten sallittu.
• Maksa kalastonhoitomaksu ja hanki paikallinen lupa ennen kalastusta; pidä kuitti tai sähköinen todistus mukana.
• Tarkista pyydettävän lajin mahdollinen saalisilmoitusvelvollisuus. Helsingin ohjeissa muistutetaan ilmoittamaan säädettyjen lajien saalis myös silloin, kun kala vapautetaan.

Lokakuussa tavallisimmat rajavirheet syntyvät, kun kalastaja soveltaa koko Uuteenmaahan yhden kaupungin lupaa tai sekoittaa merialueen ja virtaveden säännöt. Ajantasainen päätös ja kartta ratkaisevat: jos kohteen tarkkaa rajaa tai paikallista lupaa ei voi varmistaa, älä kalasta kyseisellä alueella ennen kuin olet tarkistanut asian vesialueen omistajalta tai toimivaltaiselta kalatalousalueelta.