Miten omaisuus vaikuttaa yleiseen asumistukeen vuonna 2026?

Lyhyt vastaus: omaisuus voi pienentää yleistä asumistukea, mutta kaikki säästöt tai tavarat eivät vaikuta siihen. Vuodesta 2025 lähtien Kela huomioi ruokakunnan varallisuuden tietyin rajoin. Yhden aikuisen ruokakunnassa raja on 10 000 euroa ja kahden tai useamman aikuisen ruokakunnassa 20 000 euroa. Raja ylittävästä nettovarallisuudesta lasketaan 20 prosenttia vuosituloksi. Jos ruokakunnan yhteenlaskettu nettovarallisuus on vähintään 50 000 euroa, yleistä asumistukea ei myönnetä.

Tämä artikkeli kertoo yleisestä asumistuesta, ei eläkkeensaajan asumistuesta tai toimeentulotuesta. Säännöt ja euromäärät voivat muuttua, joten oma tilanne kannattaa lopuksi tarkistaa Kelan laskurilla ja päätöksestä. Artikkeli on tarkistettu 16.9.2026.

Mikä omaisuus vaikuttaa yleiseen asumistukeen?

Kela tarkastelee ruokakunnan omaisuutta kokonaisuutena. Omaisuutta voivat olla esimerkiksi pankkitilit ja muut talletukset, asunto-osakkeet, kiinteistöt, pörssiosakkeet, sijoitusrahastot, joukkovelkakirjat, vakuutussijoitukset, metsäomistukset sekä elinkeinotoiminnan ja maatalouden varat. Myös osakesäästötilillä olevat rahavarat, saatavat ja virtuaalivaluutat voivat vaikuttaa.

Ratkaisevaa ei siis ole vain se, kuinka paljon rahaa on käyttötilillä hakemushetkellä. Kela ottaa huomioon ilmoitettavan omaisuuden lajit ja niiden arvon sekä ruokakunnan pitkäaikaiset velat. Siksi esimerkiksi pieni pankkisaldo ei yksin kerro, onko omaisuusraja ylittynyt, jos ruokakunnalla on samalla sijoituksia tai kiinteistöjä.

Ajantasaiset poikkeukset ja ilmoitusohjeet kannattaa tarkistaa Kelan säästöjä ja omaisuutta koskevasta ohjeesta. Kela pyytää ilmoittamaan hakemuksessa talletukset kokonaisuudessaan, vaikka määrä jäisi omaisuusrajan alle.

Mitkä ovat omaisuusrajat?

Yhden aikuisen ruokakunta tarkoittaa tässä myös esimerkiksi yhden aikuisen ja lasten muodostamaa ruokakuntaa. Lasten lukumäärä ei nosta 10 000 euron rajaa kahden aikuisen rajaksi. Kaksi aikuista voi olla esimerkiksi puolisoita. Jos samassa asunnossa asuu kämppäkavereita, ratkaisevaa on, kuuluvatko he Kelan näkökulmasta samaan ruokakuntaan vai eri ruokakuntiin.

Puolisoiden ja samassa asunnossa asuvien seurustelukumppaneiden tulot ja omaisuus vaikuttavat yleensä samaan asumistukilaskelmaan, vaikka vuokrasopimukset olisivat erilliset. Kämppäkaverit voivat sen sijaan kuulua eri ruokakuntiin, jos heillä on erilliset vuokrasopimukset tai alivuokrasopimus eivätkä he vastaa yhdessä koko asunnon vuokrasta. Kelan yleisen asumistuen sivulla on tarkempi kuvaus ruokakunnan muodostumisesta.

Miten rajan ylittävä omaisuus muuttaa laskelmaa?

Omaisuus ei yleensä vähennä tukea suoraan samalla euromäärällä. Ensin lasketaan, kuinka paljon nettovarallisuus ylittää oman ruokakunnan rajan. Tästä ylimenevästä osasta otetaan 20 prosenttia tuloksi vuodessa. Vuotuinen määrä jaetaan käytännössä kuukausitulojen arviointia varten kahdellatoista.

Esimerkki: yksi aikuinen ja 15 000 euron sijoitus

Yksin asuvalla Pekalla on vakuutussijoitus, jonka arvo on 15 000 euroa, eikä hänellä ole vähennettäviä pitkäaikaisia velkoja. Yhden aikuisen raja on 10 000 euroa, joten ylimenevä osuus on 5 000 euroa. Tästä 20 prosenttia on 1 000 euroa vuodessa eli noin 83,33 euroa kuukaudessa.

Asumistuen laskelmassa Pekan muihin tuloihin lisätään siis tästä omaisuudesta noin 83,33 euroa kuukaudessa. Se voi pienentää tukea, koska tulot kasvavat ja perusomavastuu voi suurentua. Se ei tarkoita, että Pekalta vähennettäisiin 1 000 euroa suoraan asumistuesta.

Esimerkki: kahden aikuisen ruokakunta

Annalla ja Matilla on yhteensä 25 000 euroa asumistukeen vaikuttavaa nettovarallisuutta. Kahden tai useamman aikuisen raja on 20 000 euroa, joten ylimenevä osa on 5 000 euroa. Myös tässä tapauksessa 20 prosenttia eli 1 000 euroa lisätään vuosituloksi. Laskelma koskee ruokakuntaa, ei kumpaakin aikuista erikseen.

Miten pankkitilit ja säästöt huomioidaan?

Talletuksista tehdään ensin 2 000 euron käyttövaravähennys jokaisen ruokakunnan jäsenen talletuksista. Tämä vähennys on henkilökohtainen ja Kela tekee sen automaattisesti. Hakemuksessa tilien saldot ilmoitetaan kuitenkin kokonaisuudessaan, ei valmiiksi vähennettynä.

Esimerkiksi yksin asuvan henkilön 12 000 euron talletuksista vähennetään käyttövarana 2 000 euroa ennen muuta omaisuuslaskelmaa. Jos muuta omaisuutta tai vähennettäviä velkoja ei ole, jäljelle jäävä määrä on 10 000 euroa. Tällainen yksinkertaistettu esimerkki jää yhden aikuisen omaisuusrajan tasolle. Jos mukana on rahastoja, osakkeita, kiinteistöjä tai muuta omaisuutta, kaikki lasketaan samaan kokonaisuuteen.

ASP-tilillä olevia talletuksia ei oteta huomioon omaisuutena. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki säästötilit tai sijoitustilit olisivat automaattisesti vapaita tarkastelusta. Osakesäästötilin rahavarat voivat vaikuttaa, ja tileille maksettava korko käsitellään pääomatulona.

Mitkä omaisuuserät jäävät yleensä laskelman ulkopuolelle?

Kelan mukaan yleiseen asumistukeen eivät vaikuta esimerkiksi seuraavat erät:

• ASP-tilillä olevat talletukset
• omassa käytössä oleva vapaa-ajan asunto, kuten kesämökki
• osuus jakamattomasta kuolinpesästä
• kulkuvälineet
• lomaosakkeet
• muut kuin julkisesti noteeratut osakkeet
• omaisuus, johon ruokakunnan jäsenellä ei ole hallintaoikeutta
• ulosmitattu omaisuus
• ruokakuntaan kuuluvan alaikäisen lapsen omaisuus, paitsi jos alaikäinen hakee tukea itse tai puolisonsa kanssa.

Poikkeus ei tarkoita, että omaisuuserän nimeä voisi päätellä ilman lisätietoja. Esimerkiksi kiinteistön käyttötarkoitus, hallintaoikeus ja velat voivat vaikuttaa siihen, miten Kela arvioi tilanteen. Jos omaisuuteen liittyy perintö, käyttöoikeus, ulosmittaus tai yritystoiminta, hakemukseen kannattaa liittää selkeä selvitys ja vastata mahdolliseen lisätietopyyntöön.

Miten pitkäaikaiset velat vaikuttavat?

Omaisuudesta vähennetään ensin ruokakuntaan kuuluvien henkilöiden pitkäaikaiset velat. Esimerkkejä ovat asuntolaina, opintolaina ja muut pitkäaikaiset velat, myös muut kuin pankkilainat. Kulutusluottoja ja muita lyhytaikaisia velkoja ei Kelan ohjeen mukaan vähennetä samalla tavalla.

Jos omaisuutta on 55 000 euroa ja vähennettäviä pitkäaikaisia velkoja 10 000 euroa, laskelman lähtökohtainen nettomäärä ei ole 55 000 euroa vaan 45 000 euroa. Tämä ei vielä takaa asumistukea, sillä myös tulot, hyväksyttävät asumismenot, kuntakohtainen enimmäismäärä ja perusomavastuu ratkaisevat. Jos vähennysten jälkeinen nettovarallisuus jää vähintään 50 000 euroon, yleistä asumistukea ei myönnetä.

Vaikuttavatko sijoitusten tuotot erikseen?

Kyllä. Omaisuuden arvo ja omaisuudesta saadut tulot ovat eri asioita. Osingot, talletusten korot, vuokratulot ja toistuvat luovutusvoitot voivat vaikuttaa asumistukeen pääomatuloina. Metsäomistuksesta Kela käyttää metsän keskimääräistä tuottoa eikä suoraan yksittäisen hakkuun todellista myyntituloa.

Siksi omaisuusrajan alittaminen ei yksin tarkoita, ettei omaisuus vaikuttaisi mitenkään. Esimerkiksi pienenkin sijoitussalkun osingot tai vuokratulot voivat nostaa ruokakunnan tuloja. Toisaalta itse omaisuus voi jäädä rajan alle, jolloin siitä ei lasketa erillistä 20 prosentin vuosituloa.

Voiko yleistä asumistukea saada, vaikka säästöjä olisi?

Voi. Säästöjen olemassaolo ei automaattisesti estä tukea. Tärkeää on, kuinka paljon ruokakunnalla on Kelan sääntöjen mukaista nettovarallisuutta ja millaiset tulot sekä asumismenot ruokakunnalla on. Alle omaisuusrajan jäävä varallisuus ei sellaisenaan synnytä 20 prosentin lisätuloa, mutta omaisuudesta saadut korot, osingot ja muut tuotot voivat silti vaikuttaa.

Vähintään 50 000 euron nettovarallisuus on selkeämpi raja: tällöin yleistä asumistukea ei makseta, vaikka vuokra olisi suuri. Myöskään tulorajan ylittäminen ei ratkea pelkän omaisuuden perusteella. Kela ilmoittaa tulojen, omaisuuden ja asumismenojen vaikutuksia koskevalla sivulla, että tuki voi olla enintään 70 prosenttia hyväksyttävistä asumismenoista ja että tulorajat ovat kuntakohtaisia.

Toimi näin, jos haet tai tarkistat asumistukea

1. Listaa kaikkien ruokakunnan jäsenten tilit, sijoitukset, kiinteistöt ja muut ilmoitettavat omaisuuserät.
2. Merkitse talletukset kokonaisina, sillä Kela tekee 2 000 euron henkilökohtaisen käyttövaravähennyksen itse.
3. Selvitä pitkäaikaisten velkojen jäljellä oleva määrä ja pidä tositteet saatavilla.
4. Tarkista, kuuluuko omaisuuserä poikkeuksiin, kuten ASP-tiliin, omaan kesämökkiin tai hallintaoikeudettomaan omaisuuteen.
5. Arvioi vaikutus Kelan yleisen asumistuen laskurilla.
6. Ilmoita hakemuksessa myös omaisuus, joka näyttää jäävän rajan alle, ja tarkista OmaKelasta, jos elämäntilanne tai omaisuus myöhemmin muuttuu.

Hyvä tulos ei ole se, että laskurista saa mahdollisimman suuren arvion, vaan se, että hakemuksen tiedot vastaavat todellista tilannetta ja päätös on ymmärrettävissä. Vertaa päätöksessä ruokakunnan tietoja, tuloja, omaisuutta ja hyväksyttyjä asumismenoja siihen, mitä ilmoitit. Jos jokin omaisuuserä on tulkittu väärin tai päätöksessä on selvä virhe, pyydä Kelalta selvitys ja noudata päätöksen mukana olevia muutoksenhakuohjeita.

Milloin tämä arvio ei riitä?

Laskuriesimerkki ei korvaa Kelan yksilöllistä päätöstä. Erityisesti yritysvarallisuus, metsäomistus, perintö, hallintaoikeus, ulosmitattu omaisuus ja monenlaisista sijoituksista koostuva kokonaisuus voivat vaatia lisäselvityksiä. Myös opiskelijoihin ja eläkkeensaajiin sovelletaan eri asumisen tukimuotoja: opiskelija saa yleensä opintotuen asumislisää, ja eläkkeensaajan asumistuella on omat sääntönsä.

Ajantasaiset rajat, poikkeukset ja hakemisen käytännöt kannattaa varmistaa Kelasta ennen hakemuksen lähettämistä. Valtioneuvoston tiedotteessa yleisen asumistuen muutoksista kuvataan myös 1.1.2025 voimaan tulleen varallisuusharkinnan taustaa ja nettovarallisuuden periaatetta.

Yhteenveto: omaisuus vaikuttaa yleiseen asumistukeen vasta, kun ruokakunnan laskennallinen nettovarallisuus ylittää sille asetetun rajan. Yhden aikuisen raja on 10 000 euroa ja vähintään kahden aikuisen ruokakunnan raja 20 000 euroa. Ylimenevästä osasta 20 prosenttia lisätään vuosituloksi, ja vähintään 50 000 euron nettovarallisuus estää tuen. Tarkan lopputuloksen ratkaisevat kuitenkin aina yhdessä omaisuus, tulot, hyväksyttävät asumismenot ja ruokakunnan rakenne.