Kun kaksi tai useampi ihminen jakaa asunnon, yleisen asumistuen kannalta ratkaiseva kysymys ei ole vain se, nukutteko saman katon alla. Kela arvioi myös sitä, millä perusteella asuntoa hallitaan ja kuka vastaa vuokrasta. Siksi kaksi kämppäkaveria voi kuulua joko samaan tai eri ruokakuntaan.
Vuonna 2026 voimassa oleva perussääntö on selkeä: jos kämppäkavereilla on yhteinen vuokrasopimus tai he ovat sopimuksen perusteella yhdessä vastuussa koko asunnon vuokrasta, he kuuluvat yleensä samaan ruokakuntaan. Jos taas jokaisella on oma erillinen vuokrasopimus tai joku asuu alivuokralaisena, he voivat kuulua eri ruokakuntiin, kunhan he eivät ole yhdessä vastuussa koko asunnon vuokrasta.
Kelan ajantasainen kuvaus löytyy yleisen asumistuen sivulta. Lain tasolla ruokakunta määritellään yleisestä asumistuesta annetun lain 4 §:ssä.
| Tilanne | Ruokakunta yleensä | Mitä kannattaa tarkistaa |
|---|---|---|
| Yhteinen vuokrasopimus | Sama ruokakunta | Ovatko kaikki yhdessä vastuussa koko vuokrasta? |
| Erilliset vuokrasopimukset | Eri ruokakunnat | Onko jokaisella oma vuokraosuus ilman yhteisvastuuta? |
| Alivuokrasopimus | Yleensä eri ruokakunnat | Onko alivuokralainen puoliso tai lähisukulainen? |
Taulukko näyttää pääsäännön, mutta muutama poikkeus on niin tärkeä, ettei pelkkä sopimustyyppi riitä. Puolisot, samassa asunnossa asuvat seurustelukumppanit sekä tietyt lähisukulaiset kuuluvat samaan ruokakuntaan vuokrasopimuksesta riippumatta.
Yhteinen vuokrasopimus on tavallinen ratkaisu, kun koko asunto vuokrataan yhdessä ja kaikki asukkaat vastaavat vuokrasta yhteisesti. Se voi olla vuokranantajan näkökulmasta yksinkertainen järjestely, koska asunnolla on yksi sopimus ja useita yhteisvastuullisia vuokralaisia.
Asumistuen näkökulmasta vaihtokauppa on kuitenkin selvä: samaan ruokakuntaan kuuluminen tarkoittaa, että yleinen asumistuki ratkaistaan koko ruokakunnalle, ei jokaiselle kämppäkaverille erikseen. Ruokakunnan tulot ja myös asumistuen sääntöjen mukaan huomioon otettava omaisuus voivat vaikuttaa tuen määrään yhdessä.
Jos siis toinen kämppäkaveri tienaa selvästi enemmän, yhteinen ruokakunta voi pienentää tai poistaa toisen mahdollisuutta saada yleistä asumistukea. Toisaalta ruokakunnan hyväksyttävät asumismenot ja enimmäisasumismenot määräytyvät ruokakunnan koon perusteella, joten vaikutusta ei voi päätellä pelkästään yhden henkilön tuloista.
Samaan ruokakuntaan kuuluvat kämppäkaverit valitsevat yhden henkilön ruokakunnan edustajaksi. Hän hakee yleistä asumistukea koko ruokakunnan puolesta. Kela käyttää tähän tarvittaessa Yhteisöruokakunnan valtuutus AT 5 -lomaketta. Myönnetty tuki maksetaan ruokakunnan edustajalle tai erikseen sovitulla tavalla esimerkiksi vuokranantajalle.
On hyvä huomata myös vastuu: AT 5 -lomakkeen mukaan yhteisöruokakunnan jäsenet vastaavat mahdollisesti liikaa maksetusta asumistuesta yhteisvastuullisesti. Kyse ei siis ole vain siitä, kuka saa rahat tililleen, vaan myös siitä, että kaikkien tiedot vaikuttavat päätökseen.
Jos kumpikin kämppäkaveri vuokraa oman osansa asunnosta omalla sopimuksellaan eikä kumpikaan vastaa toisen vuokrasta tai koko asunnon vuokrasta, he voivat kuulua eri ruokakuntiin. Tällöin kummankin mahdollinen yleinen asumistuki ratkaistaan omista lähtökohdista.
Tämä järjestely on usein selkeä silloin, kun ihmiset jakavat asunnon käytännön syistä mutta hoitavat taloutensa täysin erikseen. Vuokranantajan pitää kuitenkin hyväksyä järjestely, eikä erillisiä sopimuksia voi vain nimetä erillisiksi, jos niiden ehdoissa asukkaat ovat tosiasiassa edelleen yhteisvastuussa koko asunnon vuokrasta.
Keskeinen hyöty on etuuksien yksilöllisyys: kämppäkaverin palkka tai omaisuus ei silloin kuulu sinun ruokakuntasi tietoihin. Keskeinen haitta voi olla vuokrauksen joustavuus: vuokranantajalle useiden erillisten sopimusten hallinta voi olla työläämpää, ja jokaisen hallitseman osan pitää olla sopimuksellisesti selvä.
Alivuokralainen kuuluu yleensä eri ruokakuntaan kuin päävuokralainen tai asunnon omistaja. Tämä voi sopia tilanteeseen, jossa yksi henkilö on jo vuokrannut asunnon ja ottaa myöhemmin kämppäkaverin alivuokralaiseksi.
Asumistuen kannalta järjestely voi erottaa ruokakunnat, mutta se vaikuttaa myös asumismenoihin. Päävuokralaisen asumismenoista vähennetään alivuokralaisen maksamia asumismenoja, joten samaa vuokraa ei voida käytännössä huomioida kahteen kertaan tukilaskelmissa.
Alivuokrasopimus ei myöskään muuta puolisoa tai lähisukulaista automaattisesti erilliseksi ruokakunnaksi. Jos alivuokralainen on esimerkiksi päävuokralaisen puoliso, vanhempi, lapsi tai isovanhempi, Kela käsittelee heidät yleensä samana ruokakuntana.
Samassa asunnossa asuvat aviopuolisot, avopuolisot ja seurustelukumppanit kuuluvat Kelan mukaan samaan ruokakuntaan riippumatta siitä, onko heillä yhteinen vai erillinen vuokrasopimus. Sopimusrakenne ei siis ole tapa muuttaa yhdessä asuvia puolisoita kahdeksi ruokakunnaksi.
Myös suoraan etenevässä tai takenevassa polvessa olevat lähisukulaiset kuuluvat samassa asunnossa yleensä samaan ruokakuntaan. Käytännössä tähän ryhmään kuuluvat vanhemmat, lapset ja isovanhemmat.
Sisarukset ovat tässä suhteessa eri asemassa. Kela kertoo nimenomaisesti, että samassa asunnossa asuvat sisarukset voivat kuulua eri ruokakuntiin, jos heillä on erilliset vuokrasopimukset tai alivuokrasopimus eikä yhteisvastuuta koko vuokrasta ole.
Tämä on vuoden 2026 tilanteessa tärkeä poikkeus. Suurin osa opiskelijoista siirtyi 1.8.2025 yleisestä asumistuesta opintotuen asumislisään. Asumislisä on henkilökohtainen etuus, ja kämppäkaverin tulot eivät vaikuta sen määrään.
Kela kertoo myös, että jos samassa kimppakämpässä yksi asukas saa opintotuen asumislisää ja toinen ei ole opiskelija, opiskelija voi saada asumislisää ja toinen asukas voi hakea yleistä asumistukea. Opiskelija, jolla on oikeus asumislisään, ei lähtökohtaisesti kuulu yleisen asumistuen ruokakuntaan. Ajantasaiset opiskelijan ehdot löytyvät Kelan asumislisän sivulta.
Jos opiskelijalla ei ole oikeutta asumislisään esimerkiksi opintotuen ehtojen vuoksi, hänen tilanteensa voi olla toinen. Siksi opiskelijastatus yksin ei riitä ratkaisemaan asiaa.
Yleinen asumistuki myönnetään ruokakunnalle. Laskennassa huomioidaan muun muassa ruokakunnan hyväksyttävät asumismenot, enimmäisasumismenot, tulot ja tietyissä tilanteissa omaisuus. Tuen määrää ei siksi voi päätellä vain siitä, että erillisiä ruokakuntia olisi lukumääräisesti enemmän.
Jos kaksi pienituloista henkilöä kuuluu samaan ruokakuntaan, yhteinen laskelma voi olla erilainen kuin kaksi erillistä laskelmaa. Jos toinen henkilö on hyvätuloinen, yhteinen ruokakunta voi puolestaan pienentää tukea merkittävästi. Toisaalta erilliset ruokakunnat voivat käyttää laskelmassa vain omia sopimuksen mukaisia asumismenojaan.
Käytännössä oikea vertailu tehdään siis samoilla todellisilla tiedoilla: sopimusrakenne, kummankin vuokraosuus, tulot, mahdollinen omaisuus ja kunta. Kelan laskureilla voi arvioida tuen määrää ennen hakemusta, mutta lopullinen ratkaisu tehdään hakemuksen ja liitteiden perusteella.
| Tarve | Usein käytännöllinen rakenne | Keskeinen kompromissi |
|---|---|---|
| Haluatte yhden yhteisen sopimuksen ja vastuun koko asunnosta | Yhteinen vuokrasopimus | Yleinen asumistuki käsitellään yhteiselle ruokakunnalle |
| Taloutenne ovat täysin erilliset ja vuokranantaja hyväksyy erilliset sopimukset | Erilliset vuokrasopimukset | Jokainen vastaa omasta sopimuksestaan ja omista asumismenoistaan |
| Yksi asuu jo asunnossa ja ottaa toisen huoneeseen | Alivuokrasopimus | Päävuokralaisen asumismenoista vähennetään alivuokralaisen osuus |
| Olette puolisoita tai yhdessä asuva pari | Sopimustyyppi ei muuta ruokakuntaa | Kela käsittelee teidät yleensä yhtenä ruokakuntana |
| Toinen on asumislisään oikeutettu opiskelija | Tarkista kummankin etuus erikseen | Opiskelijan asumislisän ja toisen yleisen asumistuen säännöt eroavat toisistaan |
Vuokrasopimusta ei kannata rakentaa vain etuuden perusteella. Sopimus määrittää myös oikeudet asuntoon, vuokranmaksuvastuun, irtisanomisen ja mahdolliset vahingonkorvausvastuut. Asumistuki on yksi osa kokonaisuutta, ei ainoa valintakriteeri.
Jos sopimus on epäselvä tai siinä on ristiriitaisia vastuumääräyksiä, kannattaa toimittaa Kelaan koko allekirjoitettu sopimus liitteineen. Kela ratkaisee ruokakunnan lopulta todellisten sopimusehtojen ja asumisolosuhteiden perusteella.
Kämppäkaverit eivät automaattisesti kuulu samaan ruokakuntaan vain siksi, että he asuvat samassa osoitteessa. Yhteinen vuokrasopimus ja yhteisvastuu koko vuokrasta johtavat yleensä samaan ruokakuntaan. Erilliset vuokrasopimukset tai alivuokrasopimus voivat johtaa eri ruokakuntiin, jos yhteisvastuuta ei ole.
Poikkeukset ovat ratkaisevia: puolisot, samassa asunnossa asuvat seurustelukumppanit sekä vanhemmat, lapset ja isovanhemmat kuuluvat lähtökohtaisesti samaan ruokakuntaan sopimuksesta riippumatta. Sisaruksilla erilliset sopimukset voivat sen sijaan erottaa ruokakunnat. Opiskelijoiden kohdalla vuonna 2026 on lisäksi tarkistettava opintotuen asumislisä, koska se on henkilökohtainen etuus.
Jos tavoitteena on arvioida eri asumisjärjestelyjen vaikutusta omaan talouteen, vertaa ennen päätöstä ainakin vuokravastuuta, omaa vuokraosuutta, molempien tuloja, etuuslajia ja sopimuksen joustavuutta. Näin asumistuen lisäksi myös itse vuokrasuhteen riskit ja vastuut tulevat huomioiduiksi.
Näin tulostat reseptiyhteenvedon OmaKannasta PDF-tiedostoksi. Katso vaiheet, tarkistuslista, yleiset ongelmat ja milloin tarvitset muun asiakirjan.
Nastarenkaita saa käyttää 1.11.–31.3. ja pidempään, jos sää tai keli sitä edellyttää. Näin arvioit turvallisen ja lainmukaisen vaihtoajan keväällä.
Selvitä, milloin kämppäkaverit kuuluvat yleisessä asumistuessa samaan ruokakuntaan ja miten yhteinen, erillinen tai alivuokrasopimus vaikuttaa.
Yleistuki korvasi työmarkkinatuen ja peruspäivärahan 1.5.2026. Katso kenelle tuki kuuluu, paljonko sitä maksetaan ja miten tulot vaikuttavat.
Ohje huoltajalle: näin kirjaudut OmaKantaan, valitset lapsen ja hoidat resepti- ja terveystietoja. Mukana vuoden 2026 muutokset ja rajoitukset.
Opi, milloin villatakki kannattaa pestä käsin, koneessa, täsmäpestä tai kemiallisesti – ja miten se kuivataan ja muotoillaan uudelleen vahingoittamatta kangasta.
Opi puhdistamaan PS5:n tuuletusaukot turvallisesti avaamatta konsolia käyttämällä Sonyn suosittelemaa matalatehoista imurointia, kuivapyyhkimistä ja asianmukaista ilmankiertoa.
Nastarenkaat saa Suomessa ottaa käyttöön marraskuun alusta maaliskuun loppuun ja muulloinkin, jos sää tai keli sitä edellyttää. Katso käytännön ohjeet syksyyn 2026.
Opi puhdistamaan auton ilmansuodatin turvallisesti, milloin paperisuodatin on vaihdettava ja miten uudelleenkäytettävät suodattimet vaativat erilaista hoitoa.
Näin haet yli vuoden vanhoja terveystietoja OmaKannasta ja selvität, miksi vanha käynti, laboratoriotulos tai rokotustieto ei näy.
